JHL:n edustajiston päätöslausuma: Nyt on työntekijöiden vuoro!

Julkisrahoitteisten palvelujen työntekijät eivät enää suostu kansantalouden korjausliikkeiden maksajiksi. JHL edellyttää, että sen sopimusaloille tehdään kustannustasoltaan vienti- ja teollisuusaloja vastaavia palkkaratkaisuja.

JHL hakee jäsenilleen parempaa ostovoimaa nimenomaan matalapalkkaisia suosivilla palkankorotuksilla eikä veroalennuksilla. Veroalennukset eivät juuri hyödytä matalapalkkaisia. Päinvastoin, ne rapauttavat pieni- ja keskipalkkaisille tärkeiden yhteisten palvelujen rahoituspohjaa. Hyvät julkisrahoitteiset palvelut ovat erittäin merkittävä osa pieni- ja keskitulosten toimeentuloa, työllisyyttä ja koko maan pitämistä aidosti elinkelpoisena. Veropohja on pidettävä kunnossa. JHL vaatii kaikkien Suomessa toimivien yritysten maksavan veronsa Suomeen.

Keskeisenä asiana JHL tuo neuvottelupöytiin myös työelämän laadun teemoja, kuten työhyvinvoinnin ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien sekä koulutuksen lisäämisen. Nollatuntisopimusten käyttöä ja ehtoja on suitsittava työehtosopimuspöydissä, koska maan hallitus ei ole tarttunut asiaan riittävän tarmokkaasti. Asialle on lämmennyt nyt jopa EU:n komissio, joten edistystä voidaan edellyttää. Työlainsäädäntöä uudistettaessa JHL pitää tärkeänä työntekijälähtöisten joustojen lisäämistä sekä kollektiivisen kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille.

Hyvään työelämään kuuluu myös työttömien arvostava kohtelu. JHL vaatii, että hallitus keskeyttää työttömiä rankaisevat ja aidon työllistymisen kannalta tehottomat hankkeensa. Niiden asemesta työttömyysturvaa ja työvoimapalveluja on kolmikantaisesti kehitettävä kannustavaksi ja selkeäksi järjestelmäksi, joka tukee työttömien aktiivisuutta, heidän toimeentuloaan heikentämättä.

Henkilöstön asema maakunnissa äkkiä selville

Kuntien ja valtion hallintoa ja palveluja uudistetaan parhaillaan poikkeuksellisen rajusti maakuntauudistuksen myötä. Muutos koskee runsasta 200 000 työntekijää, joiden työnantaja vaihtuu. Mukana on kymmeniätuhansia JHL:n jäseniä. Muutos luo epävarmuutta myös yksityisten hyvinvointipalvelujen kenttään.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeisessä asemassa, kun uusia maakuntia ja uusia palveluorganisaatioita rakennetaan, JHL tähdentää. Siksi maakuntien valmisteluelimissä pitää ottaa laajasti mukaan henkilöstön edustus. JHL edellyttää, että keskeiset sopimukset ja periaatteet maakuntien henkilöstöpolitiikasta ovat selvillä ennen julkisen alan uusien virka- ja työehtosopimusten solmimista alkuvuodesta 2018. Palkkaharmonisointi on toteutettava viipymättä.

Tärkeää on, että kuntien ja maakuntien yhdessä omistamat tukipalveluyhtiöt saavat tuottaa palveluja jatkossa sekä kunnille että maakunnalle. Tämä takaa parhaiten tilaajien tarpeiden huomioimisen ja tukipalvelujen laadun.