Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

JHL:n kysely paljastaa isoja ongelmia sote-alan arjesta: työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta, jatkuva muutos ja epäselvä johtaminen rasittavat työntekijöitä

Jaa

Yli 60 prosenttia JHL:n kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä kertoo, että heidän työmääränsä ei ole kohtuullinen. Vielä useampi on sitä mieltä, että väkivalta on uhka heidän työpaikallaan. Kyselyyn vastasi yli 1 100 alan ammattilaista.

Suuri osa julkisella sektorilla työskentelevistä sote-alan ammattilaisista pitää työtään fyysisesti ja henkisesti raskaana. Asia selviää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toukokuussa tekemästä kyselystä.

Työntekijöitä rasittavat varsinkin hankalat työasennot ja työn pakkotahtisuus. Jopa 80 prosenttia vastaajista sanoi, että heidän työssään on hankalia työasentoja. Pakkotahtiseksi työnsä koki liki 60 prosenttia vastaajista. Vielä useampi eli 64 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ on fyysisesti rasittavaa.

Sote-alan työ koetaan myös henkisesti kuormittavaksi. Valtaosa eli 76 prosenttia vastaajista sanoo, ettei voi vaikuttaa työmääränsä. Myös johtamisessa on parannettavaa: miltei seitsemän kymmenestä vastaajasta sanoo, ettei asioiden ja toiminnan johtaminen ole selkeää.

Kysely paljasti myös huolestuttavia epäkohtia alan työstä. Yli 65 prosenttia vastaajista kertoi, että väkivalta on uhka heidän työpaikallaan. Avoimissa vastauksissa moni kertoi, että työterveyshuolto toimii huonosti.

Tulokset laittavat JHL:n työympäristötoimitsija Anne Rannan mietteliääksi.

– Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta parempaan suuntaan viimeisten vuosikymmenien aikana, pikemminkin päinvastoin. Työntekijöiden kokema kuormittuminen on lisääntynyt ja palvelujensaajien palvelut ovat pirstaloituneet ja heikentyneet.

Kyselyn perusteella ongelmia on etenkin vanhustyössä. Vastaajista noin 40 prosenttia työskentelee vanhusten kanssa.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa, että vanhustyön ongelmat eivät itsestään poistu, jos työt siirtyvät sote-uudistuksen yhteydessä maakuntiin. Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen on turvattava, jotta palvelut toimivat.

– Työntekijät pitää ottaa mukaan epäkohtien korjaamiseen ja työn kehittämiseen. Silloin työpaikoilla voidaan tehdä tuloksellista ja hyvää työtä.

JHL teki kyselyn sosiaali- ja terveysalojen työn kuormittavuudesta toukokuussa 2018. Verkkokyselyyn vastasi 1 175 ihmistä. Vastaajista 78 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Vastaajat ovat pääasiassa töissä vanhustyössä, kehitysvamma-alalla, mielenterveystyössä ja välinehuollossa. Vastaajista 91 prosenttia on naisia, ikäryhmistä eniten vastaajia oli 50–59-vuotiaissa.

Lisätiedot:

Työympäristötoimitsija Anne Ranta JHL 040 701 8223
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine JHL 040 702 4772

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Sörnäisten rantatie 23
00500 HELSINKI

010 77031http://www.jhl.fi

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yli 200 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Heidän alojaan ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. JHL:n jäsenet työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

JHL kräver att uppsägningslagens motiveringar bereds som trepartssamarbete, vi är inte ännu i mål26.10.2018 17:15Tiedote

Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL kräver att uppsägningslagens detaljerade motiveringar bereds som trepartssamarbete. Dessutom ska de osakliga uppsägningsgrunder som nämns i 7 kapitlet 2 § i arbetsavtalslagen förbli oförändrade. Annars föreligger fara att uppsägningsskyddets nivå fastställts först i konflikter som behandlas i domstol.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme