HUS

Jo 10 000 elinsiirtoa Suomessa – elinsiirtoja voidaan tehdä yhä vanhemmille

Jaa

Munuaissiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1964. Sitä ovat seuranneet maksan-, sydän-, keuhkon-, suolen- ja haimansiirrot sekä kasvojen kudosten siirrot. Tänä syksynä Meilahden sairaalassa on tehty maamme kymmenestuhannes elinsiirto.

Elinsiirroista on tullut vakiintunut osa terveydenhoitoa ja yksi tehokkaimmista kroonisten elinsairauksien hoitomuodoista. Elinsiirto voi pelastaa potilaan hengen myös monissa akuuteissa tilanteissa. Suurin osa elinsiirron saaneista henkilöistä elää kymmeniä vuosia elämää, joka vastaa muun väestön elämänlaatua.

– Lähes 7600 munuaissiirron ansiosta yhteiskunta on myös säästänyt dialyysikustannuksissa yli miljardi euroa, kertoo ylilääkäri, linjajohtaja Helena Isoniemi HUS Vatsakeskuksesta.

Elinsiirtojen määrä on kasvanut melko tasaisesti vuosittain. Tämän vuoden aikana on elinsiirtoja tehty joulukuun alkuun (2.12.2018) mennessä jo 379. Vastaava määrä koko vuonna 2017 oli 374. Eniten on tehty munuaissiirtoja, joita on tämän vuoden aikana tehty jo 228. Maksansiirtoja on tehty 63, ja sydänsiirtoja jo ennätykselliset 47 tänä vuonna. Viime vuonna sydänsiirtoja tehtiin 26 kappaletta. Lisäksi HUSin elinsiirtoyksikkö tekee haiman- ja keuhkonsiirtoja, sekä jonkin verran suolen- ja kasvokudoksen siirtoja.

Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet koko ajan merkittävästi. Nykyisen ennusteen mukaan vuosi leikkauksen jälkeen on elossa 90–95 prosenttia elinsiirtopotilaista. Kymmenen vuoden ennuste on 70–85 prosenttia. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen tulokset ovat huippuluokkaa.

Luovuttajien määrä kasvussa

Elinsiirtojen määrä riippuu aina luovuttajien määrästä. Luovuttajien määrä on kasvanut vuosittain, tosin hitaasti. Myös elävien munuaisluovuttajien määrä on kasvanut. Vuonna 2018 arvio elävistä munuaissiirron luovuttajista on 32 luovuttajaa. Elävien luovuttajien saamista helpottava lakialoite on parhaillaan eduskunnassa ja se on saanut huomattavaa kannatusta, mutta viivästynyt soten takia.

Yhä vanhemmat hyötyvät elinsiirroista

Elinsiirtoja tehdään kaiken ikäisille potilaille.

– Nykyään yhä vanhemmille tehdään elinsiirtoja hyvin tuloksin, joskin luovuttajan iällä on vaikutusta tuloksiin. Elinsiirtopotilaat ovat nyt paremmassa kunnossa kuin ennen, ja se mahdollistaa elinsiirtojen tekemisen entistä iäkkäämmille, Isoniemi sanoo.

Vanhin tämänhetkinen munuaissiirtopotilas oli siirtohetkellä 81 vuotta. Vanhin maksansiirtopotilas on ollut 74 vuotta ja sydän- sekä keuhkosiirto-potilas 71 vuotta. Siirrännäisten toiminta-ajat ovat myös huomattavan pitkiä, esimerkiksi munuaisissa 46–49 vuotta (siirrännäinen toimii edelleen), maksassa 34 vuotta ja sydämessä 30,5 vuotta (siirrännäiset toimivat edelleen).

Elinsiirtopotilas voi elää normaalia elämää

Suomen 10 000 elinsiirron kunniaksi järjestetyssä symposiumissa Helsingin Biomedicumissa ääneen pääsivät asiantuntijalääkäreiden lisäksi myös elinsiirtopotilaat itse ja heidän omaisensa.

Elinsiirtotoiminnan edellytyksenä on toimiva elinluovutussysteemi, jossa HUS tekee yhteistyötä Suomen muiden yliopisto- ja keskussairaaloiden kanssa. Keskussairaaloilla on oleellisen tärkeä rooli esimerkiksi aivokuolleen luovuttajan tunnistamisessa ja hoidossa ennen elinten irrotusta. HUSin elinsiirtokirurgit vastaavat sekä elinluovutus- että elinsiirtoleikkauksista.

Lisätietoja:

Helena Isoniemi, HUS Vatsakeskus, helena.isoniemi@hus.fi, p. 050 4270246
Karl Lemström, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
Hannu Jalanko, HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS palauttaa vuoden 2018 ylijäämän kokonaan kunnille13.12.2018 15:44Tiedote

HUS-kuntayhtymän valtuusto pohti tämän päiväisessä kokouksessaan, mitä tehdä tänä vuonna syntyneelle taloudelliselle ylijäämälle. Yksi vaihtoehto oli palauttaa ylijäämä kokonaan. Toinen oli se, että ylijäämästä palautetaan osa ja säästetään osa ensi vuodelle. - Minun kantani on, että kaikki ylijäämä pitää palauttaa. Luotan siihen, että ensi vuonna pärjätään, vaikka kaikki palautettaisiinkin, viimeistä kertaa valtuuston kokouksessa toimitusjohtajana esiintynyt Aki Lindén sanoi. Valtuusto äänesti asiasta. Äänestyksen jälkeen valtuusto päätti suurella enemmistöllä, että vuoden 2018 ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan kunnille. Vielä ei tarkasti tiedetä, paljonko ylijäämää on. Lopullinen summa tarkentuu, kun joulukuun tulos on tiedossa. Toimitusjohtaja Lindén arvioi, että palautus voisi olla jopa 70-80 miljoonaa euroa, jossa on mukana Töölön sairaalakiinteistön myyntivoitto 38 miljoonaa euroa. Palautukset suoritetaan tammikuussa. Lindén kertoi vuoden 2018 talouskehityksestä myös muita a

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme