Vanhustyön keskusliitto ry

Jo yli 9000 iäkästä ihmistä osallistunut yksinäisyyttä vähentäviin Ystäväpiiri-ryhmiin

Jaa

Koulutus on keskeinen avain kansansairaudeksikin kutsutun yksinäisyyden selättämiseen. Vanhustyön keskusliiton kehittämä ja koordinoima Ystäväpiiri-toiminta on vähentänyt iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä Suomessa jo 12 vuoden ajan. Yksinäisyyttä lievittäviin Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut tähän mennessä yli 9000 iäkästä ihmistä. Ystäväpiiri-ryhmiä ohjaavat paikallisten yhteisöjen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka Vanhustyön keskusliitto kouluttaa. Ystäväpiiri-ohjaajia on vuosien varrella koulutettu yli 900 reilulle sadalle paikkakunnalle.

Iäkkäiden ihmisten palaute on paras palkinto vapaaehtoisille Ystäväpiiri-ohjaajille Aiju Väisäselle (vas.) ja Sirpa Turuselle.
Iäkkäiden ihmisten palaute on paras palkinto vapaaehtoisille Ystäväpiiri-ohjaajille Aiju Väisäselle (vas.) ja Sirpa Turuselle.

Ryhmätoimintaa etelästä pohjoiseen

Jokainen Ystäväpiiri-ryhmä on erilainen ja osallistujiensa näköinen: kantavia voimia ovat vertaistuki, yhteiset kokemukset, huumori ja mukava yhdessäolo. Ryhmien tavoitteena on jatkaa kokoontumisia ja yhteydenpitoa itsenäisesti ohjatun kolmen kuukauden jakson jälkeen. Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy vuosittain noin 40 paikkakunnalla, ja mm. erilaiset järjestöt ja kuntien vanhuspalvelut hyödyntävät Ystäväpiiri-mallia toiminnassaan. 

Pohjois-Suomessa Oulun kaupunki on toteuttanut Ystäväpiiri-ryhmiä jo kymmenen vuoden ajan, ja ryhmiä käynnistyy vuosittain useita.

–Ystäväpiiri-ryhmien ohjaaminen on palkitsevaa. Toiminnalle on selkeä tarve, ja pieni kohdennettu ryhmä antaa vertaistukea ja mahdollistaa ryhmäytymisen. Joka ryhmässä tapahtuu ystävystymistä, mikä on ihanaa huomata, kertoo Oulun kaupungilla Ystäväpiiri-ryhmiä ohjaava toimintaterapeutti Kaisa Nurmi. –Luottamus ja me-henki näkyvät ryhmissä.

Ylä-Karjalassa, Nurmeksessa, Ystäväpiiri-ryhmätoiminta on tavoittanut myös harvaanasutun maaseutualueen iäkkäitä ihmisiä. Hilkka Tolvanen, 85, ja Inkeri Savolainen, 92, ovat kokeneet huolta kotikylänsä yhteisöllisyyden ja kyläläisten välisen kanssakäymisen vähentymisestä. Hilkan ja Inkerin kohdalla kävi kuitenkin onnekkaasti, kun Nurmeksen evankelisluterilainen seurakunta mahdollisti ja tuki ryhmäläisten kuljetuksia maaseutukyliltä Porokylän Nurmeskodilla kokoontuneeseen Ystäväpiiri-ryhmään.

–Oli puhekyky mennä, kun ei ollut ketään kenen kanssa puhua, kertoo omaishoitajana toiminut Hilkka puolisonsa muutettua palvelutaloon. Myös yksin asuvalle Inkerille Ystäväpiiri-ryhmän kokoontumisista tuli odotettu asia arjessa.

–Tärkeintä meidän Ystäväpiiri-ryhmässä olivat yhdessäolo, keskustelu ja meitä yhdistänyt huumori. Ryhmässä rypytkin oikenivat, vakuuttavat Hilkka ja Inkeri yhteen ääneen.

Pirkanmaalaisen Tuula-Liisa Kumpusen yksinäisyyden kokemus paheni sietämättömäksi sairastumisen myötä, Seija Kareman omaishoitajuuden päätyttyä leskeytymisen myötä.

–Helposti käpertyy yksinäisyyteen, murenee siihen ja pyörittää samaa ajatusta kuin palloa. Yksinäisyyden tunteen voi vierittää Ystäväpiiriin, huomaa, ettei olekaan yksin ajatustensa kanssa. Voi heittää pallon toisille – ja ikkunasta ulos! naiset nauravat. Molemmat toteavat Ylöjärven kaupungin toteuttaman Ystäväpiiri-ryhmän tulleen juuri oikeaan elämäntilanteeseen. Ryhmä antoi toivoa ja uuden merkityksen elämälle.

–Oli aina niin iloista tavata, itkettiin ja naurettiin yhdessä tasapuolisesti, he toteavat yhdestä suusta.

–Olen voinut jättää kaikki ylimääräiset lääkkeet pois, niin paljon olen tästä voimaantunut, Tuula paljastaa.

Etelä-Suomessa espoolaiset vapaaehtoiset Ystäväpiiri-ohjaajat Sirpa Turunen ja Aiju Väisänen puolestaan sanovat kuin yhdestä suusta käytyään Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksen ja ohjatessaan jo neljättä ryhmäänsä Espoossa:

–Tämä on se mun juttu. He kertovat iäkkäiden ihmisten palautteen lämmittävän.

–Olemme saaneet todella hyvää palautetta ja nämä tapaamiset tulevat osallistujille tarpeeseen. Meille tärkeintä on ollut nähdä, kuinka ihmiset haluavat saada uusia ystäviä, nauttivat yhdessä tekemisestä ja olemisesta sekä keskustelevat aktiivisesti. Näistä kaikista me saamme parhaan palkinnon työllemme. Mikä meille kaikille on tärkeää, löytyy mukaillen vanhasta laulusta. Mistä löydät sä ystävän? Ystäväpiiristä.

Koulutuksesta osaamista yksinäisyyden kohtaamiseen

Ystäväpiiri-ryhmien vaikuttavuuden keskeisenä tekijänä on Ystäväpiiri-ohjaajien huolellinen koulutus, jossa korostuu yksinäisyyden kokemuksellisen, yksilöllisen ja vaihtelevankin luonteen ymmärtäminen. Yksin asuva ei välttämättä koe yksinäisyyttä, kun taas joku saattaa tuntea olonsa yksinäiseksi yhteisöissä ja muiden joukossa (esimerkiksi palvelutaloissa). Yksinäisyyttä ei aina kuitenkaan tunnisteta, ja yksinäisyyden kokemukset saatetaan henkilökunnan osalta jopa ohittaa.

–Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista yksinäisyyden kokemuksellisen luonteen ymmärtämiseen. Ystäväpiiri-koulutus on tutkimustenkin perusteella kansainvälisesti ainutlaatuinen malli, kertoo Ystäväpiiri-toiminnasta vastaava Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta.

–Jatkossa on tärkeää tavoittaa esimerkiksi ns. syrjäkylien iäkkäitä ihmisiä sekä nostaa esille myös palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä, jota ei valitettavasti vielä riittävästi huomata.

Tulevana syksynä Ystäväpiiri-koulutuksia on tarjolla Ivalossa, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Tampereella. Vanhustyön keskusliitto on asiantunteva, ihmisläheinen ja aktiivinen toimija, joka valtakunnallisena keskusjärjestönä edistää vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee Ystäväpiiri-toimintaa Veikkauksen tuotoilla. 

Ystäväpiiri-toiminta - lääke yksinäisyyteen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heidi Rytky-Ylinen, alueohjaaja, Länsi- ja Sisä-Suomi, Lounais-Suomi
puh. 050 373 1057, heidi.rytky-ylinen@vtkl.fi

Minna Partanen, alueohjaaja, Itä-Suomi
puh. 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi

Tarja Ylimaa, suunnittelija, alueohjaaja, Etelä-Suomi
puh. 050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi

Marjo Pääkkö, alueohjaaja, Pohjois-Suomi, Lappi
puh. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi

Anu Jansson, vanhempi suunnittelija
puh. 050 402 2529, anu.jansson@vtkl.fi

Kuvat

Iäkkäiden ihmisten palaute on paras palkinto vapaaehtoisille Ystäväpiiri-ohjaajille Aiju Väisäselle (vas.) ja Sirpa Turuselle.
Iäkkäiden ihmisten palaute on paras palkinto vapaaehtoisille Ystäväpiiri-ohjaajille Aiju Väisäselle (vas.) ja Sirpa Turuselle.
Lataa
Vanhustyön keskusliitto on kouluttanut jo yli 900 Ystäväpiiri-ohjaajaa reilulle 100 paikkakunnalle.
Vanhustyön keskusliitto on kouluttanut jo yli 900 Ystäväpiiri-ohjaajaa reilulle 100 paikkakunnalle.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Vanhustyön keskusliitto ry
Vanhustyön keskusliitto ry
Malmin kauppatie 26
00700 HELSINKI

http://www.vtkl.fi

Vanhustyön keskusliitto, VTKL, on maan johtava ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyväksi työtä tekevien järjestöjen valtakunnallinen katto- ja edunvalvontaorganisaatio. Keskusliiton vanhuuspoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edellytyksiä. Liitto tukee n. 330 jäsenjärjestöään, kehittää valtakunnallisia toimintamalleja ja luo uutta vanhuuskulttuuria monipuolisen kehittämis- ja tutkimustoimintansa sekä ikääntyneiden ihmisten ohjaus- ja tukitoiminnan avulla. Jäsenjärjestöt organisoivat monipuolista toimintaa ikääntyneille ihmisille ja tämän lisäksi jäsenistä runsaat 200 tuottaa mm. asumis-, kuntoutus- ja kotihoidon palveluja vanhuksille. VTKL toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien ja kehittyvien maakunnallisten sote-alueiden kanssa. Liitto julkaisee Vanhustyö-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vanhustyön keskusliitto ry

Hoiva-alalla tarvitaan myynti- ja asiakasymmärrystä23.3.2018 09:31Tiedote

Yhteiskunnan muutokset, sote-ratkaisut ja maakuntauudistus muovaavat sosiaali- ja terveyssektorin palvelurakennetta ja palvelutuottajan roolia. Vanhustyö-lehden juuri ilmestyneessä Asiakkuus ja ihminen sotessa -teemanumerossa on mm. esimerkkejä siitä, kuinka Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöissä valmistaudutaan muutoksiin. Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:ssä valmennetaan koko henkilöstöä vastaamaan asiakkaiden kasvaviin odotuksiin.

Eloisa ikägallup 2018: Vanhuuden alaikäraja on noussut 74:än vuoteen – Asenteet vanhoja ihmisiä kohtaan ovat myönteisempiä kuin viisi vuotta sitten23.3.2018 06:00Tiedote

Suomalaisten mielestä vanha ihminen on keskimäärin 74-vuotias ja häntä tulisi kutsua ikäihmiseksi. Muun muassa tämä käy ilmi Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman Taloustutkimuksella teettämästä suomalaisesta ikägallupista, jossa mukana oli myös edustava otos (n=63) yli 80-vuotiaita, jotka usein jäävät mielipidetiedustelujen ulkopuolelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme