Johtoryhmät ovat kaikkein tuulisimpia paikkoja suomalaisissa pörssiyhtiöissä
Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee – vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvitys valottaa vaihtuvuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa. Selvitys kattaa kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset, toimitusjohtajat ja johtoryhmät.
“Pörssiyhtiöiden johtoa koskeva keskustelu kietoutuu pitkälti palkitsemisen ympärille. Huomaamatta jää usein, kuinka tuulisia nämä paikat ovat”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä, mikä vastaa 13 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä. Toimitusjohtajan toimikausi pörssiyhtiön johdossa on keskimäärin 5,1 vuoden pituinen.
“Yrityksen hallitus voi päättää toimitusjohtajan irtisanomisesta jopa hyvin nopealla aikataululla, sillä toimitusjohtajilla ei ole virallista työsuhdetta eikä lakisääteistä irtisanomissuojaa”, Linnainmaa toteaa.
Pörssiyritysten kansainvälistyminen näkyy myös johtajanimityksissä. Viime vuonna nimitetyistä uusista toimitusjohtajista 19 prosenttia oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten osuus pörssiyhtiöiden johdossa on alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin. Kansainvälinen keskiarvo ulkomaalaisten toimitusjohtajien nimityksissä on kuitenkin samalla tasolla kuin Suomessa.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita, ja yli 60- tai alle 40-vuotiaat toimitusjohtajat ovat harvinaisia. Yhtiön kokoluokka vaikuttaa toimitusjohtajan ikään, sillä suurissa yhtiöissä toimitusjohtaja on keskimäärin vanhempi kuin pienemmissä yhtiöissä.
Vuonna 2017 vain 19 prosenttia toimitusjohtajanimityksistä tuli talon sisältä. Osuus on Linnainmaan mukaan kansainvälisessä vertailussa melko alhainen.
“Kun 81 prosenttia nimityksistä tulee talon ulkopuolelta, seuraajasuunnittelu ei välttämättä ole toimivaa”, Linnainmaa arvioi.
Neljännes johtoryhmien jäsenistä vaihtui 2017
Kaikkien nopeinta johtajakierto on johtoryhmissä, joissa vaihtuvuus on erittäin suuri. Johtoryhmien jäsenistä oli vuonna 2017 peräti 26 prosenttia uusia. Johtoryhmän jäsenten palvelusaika on keskimäärin vain 3,7 vuotta, naisilla ainoastaan 2,8 vuotta. Ainakin osittain tämä johtuu siitä, että naisia on viime vuosina nimitetty aiempaa enemmän johtoryhmiin. Peräti 86 prosenttia johtoryhmien naisista on nimitetty vuodesta 2011 lukien. Yli puolet, 55 prosenttia jäsenistä on toiminut johtoryhmässä 0–2 vuotta.
Eri johtoryhmätehtävistä myyntijohtajien palvelusajat ovat keskimäärin pisimmät, 4,4 vuotta ja markkinointijohtajan lyhimmät, vain 2,8 vuotta. Tältäkin osin luvut sisältävät ainoastaan johtoryhmään kuuluvat myynti- ja markkinointijohtajat.
“Markkinointijohtajan pestien lyhyys kertoo epäilemättä siitä, että kyseinen vastuualue on murroksessa. Markkinointiin kuuluvat modernin käsityksen mukaan tuotteisiin liittyvät strategiset ratkaisut, kaupallistaminen, brändäys, asiakaskokemus ja jopa konsernitason strategian suunnittelu ja täytäntöönpano. Odotustason kasvu ilmeisesti näkyy johtajakierrossa”, arvioi Linnainmaa.
Johtoryhmien jäsenet ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin toimitusjohtajat. Johtoryhmien jäsenistä lähes puolet, 46 prosenttia, on 41–50-vuotiaita. Vain 4 prosenttia johtoryhmien jäsenistä on 61-vuotiaita tai vanhempia. Naiset ovat keskimäärin miehiä nuorempia, sillä johtoryhmiin kuuluvista naisista 41–50-vuotiaita on 51 prosenttia ja 12 prosenttia sitä nuorempia. Miehillä vastaavat luvut ovat 45 ja 9 prosenttia.
“Luvut kertovat naisten noususta aiempaa useammin johtoryhmiin. Nuorista johtoryhmän jäsenistä naisia on 28 prosenttia”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen arvioi.
Hallitusjäsenyyden kesto keskimäärin alle viisi vuotta
Viidennes pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoista vaihtuu vuosittain. Hallitusjäsenyyksien kesto on keskimäärin 4,8 vuotta. Naisilla hallitusjäsenyyksien kesto on selvästi miehiä alempi: keskimäärin vain 3 vuotta.
Tämä johtuu siitä, että naisia on viimeisen viiden vuoden aikana nimitetty hallituksiin huomattavasti aiempaa enemmän.Vuonna 2017 suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin nimitetyistä uusista jäsenistä peräti 46 prosenttia oli naisia.
Toisaalta poikkeuksellisen pitkäaikaiset hallituksen jäsenet ovat lähes kaikki miehiä.Tällaisten yli 10 vuotta kestäneiden hallitusjäsenyyksien osuus on 12 prosenttia. “Usein näin pitkien hallitusjäsenyyksien taustalla on esimerkiksi merkittävä osakeomistus yhtiössä tai muu vastaava taustatekijä. Pisimmillään hallitusjäsenyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 46 vuotta”, Turunen toteaa.
FAKTABOKSI Hallitukset:
Toimitusjohtajat:
Johtoryhmät:
|
Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee – vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvitys kattaa kaikki Helsingin pörssin päälistalla olevat suomalaiset yhtiöt. Tiedot perustuvat yhtiöiden nettisivuillaan ilmoittamiin tietoihin. Tiedot on kerätty hallitusten jäsenten osalta kevätkaudella 2017. Hallitusten osalta selvitys kattaa 123 pörssiyhtiötä, joista 28 on large cap -yhtiöitä, 37 mid cap -yhtiötä ja 58 small cap -yhtiöitä. Johtoryhmien ja toimitusjohtajien osalta tiedot on kerätty syyskuussa 2017. Tältä osin selvitys kattaa 125 pörssiyhtiötä, joista 28 on large cap -yhtiöitä, 39 mid cap -yhtiötä ja 58 small cap -yhtiöitä.
Yhteyshenkilöt
Leena LinnainmaaVaratoimitusjohtaja
Puh:050 356 1183leena.linnainmaa@chamber.fiAntti TurunenLakimies
Puh:09 4242 6265antti.turunen@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote
Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.
Suhdanteesta huolimatta työllisyystilanne jatkui vahvana – lakkojen arvioidaan lisäävän lomautusten määrää ja pidemmällä aikavälillä pysyvämpää työttömyyttä26.3.2024 09:42:49 EET | Tiedote
Työllisyyskehitys jatkui helmikuussa odotuksia valoisampana. Heikosta suhdannejaksosta huolimatta työllisyysasteen trendilukema on noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena.
Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote
Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.
Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote
Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.
Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme