Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava

Jaa

Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on vähintään ylipainoinen, selviää THL:n tuoreesta tilastosta. Vähintään ylipainoisiksi (ml. lihavat) määritellään lapset ja nuoret, joilla aikuisen painoindeksiä vastaava luku ISO-BMI1 on 25kg/m2 tai enemmän. Vuonna 2019 vähintään ylipainoisia oli 27 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja 17 prosenttia tytöistä.

2–16-vuotiaista pojista lihavia oli kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia. Lihaviksi määritellään ne lapset ja nuoret, joiden ISO-BMI on vähintään 30 kg/m2.

Ylipaino ja lihavuus olivat pojilla yleisempiä kuin tytöillä kaikissa ikäryhmissä.

Ylipaino ja lihavuus olivat kouluikäisillä yleisempiä kuin alle kouluikäisillä. Vähintään ylipainoisia oli alle kouluikäisistä pojista 24 prosenttia, alakouluikäisistä pojista 28 prosenttia ja yläkouluikäisistä 29 prosenttia. Alle kouluikäisistä tytöistä vähintään ylipainoisia oli 15 prosenttia, alakouluikäisistä 18 prosenttia ja yläkouluikäisistä 20 prosenttia.

Lasten ylipainon taustalla on useita, sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia, tekijöitä.

”Ylipainoon on vaikuttanut ennen kaikkea se, että elinympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi: tarjolla on runsaasti ruokia ja juomia, joissa on liikaa energiaa ja aktiivinen liikkuminen on vähentynyt”, toteaa kehittämispäällikkö Päivi Mäki. ”Huolestuttavaa on, että lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu huomattavan usein aikuisikään. Lihavuus on myös yhteydessä lasten ja nuorten psykososiaaliseen ja fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Jo lapsuudessa lihavuuteen saattaa liittyä aineenvaihdunnallisia muutoksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta niitä voidaan vähentää elintapamuutoksilla.”

”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä sekä terveyttä edistäviä päätöksiä ja toimia yhteiskunnan eri sektoreilla. Esimerkkejä kaikkiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvista yhteiskunnallisista toimista ovat terveysperusteinen verotus ja lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen”, Mäki jatkaa.

Lasten ja nuorten ylipainon yleisyys vaihtelee paljon alueellisesti

Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä oli selviä eroja sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä. Kaikista sairaanhoitopiireistä ja kunnista ei ollut saatavilla pituus- ja painotietoja.

Niistä sairaanhoitopiireistä, joista tiedot oli saatavilla, poikien ja tyttöjen ylipaino oli yleisintä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja harvinaisinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS).

Ylipainoisten (ml. lihavuus) 2–16-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin pojilla 24 prosentista 35 prosenttiin ja tytöillä 15 prosentista 22 prosenttiin.

Kunta- ja muut aluekohtaiset tiedot ovat saatavilla tulostiivistelminä ja interaktiivisena karttaesityksenä osoitteessa: terveytemme.fi/finlapset

Tilastotiedot lasten ja nuorten pituudesta ja painosta puuttuvat edelleen useista kunnista

Tiedot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä perustuvat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa kirjattuihin pituus- ja painomittauksiin. Potilastietojärjestelmistä tiedot siirtyvät ajantasaisesti sähköisellä tiedonsiirrolla THL:n Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen (Avohilmo). Tietoja täydennettiin erillistietopoiminnoista saaduilla tiedoilla, jotka paransivat pituus- ja painotietojen kattavuutta.

Lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen kattavuudessa on parannettavaa. Vuonna 2019 oli Avohilmossa pituus- ja painotieto 43 prosentilla 2–6-vuotiaista (n=120 505), 38 prosentilla 7–12-vuotiaista (n=142 771) ja 36 prosentilla 13–16-vuotiaista (n=86 819).

Lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen siirtymisessä Avohilmoon on ongelmia, eikä kattavuus ole merkittävästi parantunut vuoden 2014 jälkeen. Ongelmat johtuvat siitä, ettei kaikkien kuntien potilastietojärjestelmien tekninen toteutus mahdollista tietojen automaattista poimintaa Avohilmon tiedonkeruuseen.

”Kunnat ovat eriarvoisessa asemassa lasten ja nuorten ylipainon yleisyyden seurannassa. Kaikkien kuntien tulisi ottaa käyttöön sellaiset tietojärjestelmäratkaisut, jotka mahdollistavat pituus- ja painotietojen siirtymisen kansalliseen arkistoon ja tietojen laaja-alaisemman hyödyntämisen. Ajantasaista, kattavaa tietoa tarvitaan palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon valtakunnallisesti ja kunnissa”, toteaa erikoissuunnittelija Susanna Jääskeläinen.

Muun muassa näitä lasten ja nuorten tuloksia esitellään 11.9. verkkoseminaarissa ”Mitä uutta lasten, nuorten ja aikuisten lihavuudesta – lihavuuden Käypä hoito -suositus käyttöön”. Verkkotilaisuuden järjestävät THL, Duodecimin Käypä hoito -yksikkö ja Suomen Lihavuustutkijat ry. Lisätietoja tapahtuman verkkosivulta

1Lasten painoindeksi lasketaan kuten aikuisten painoindeksi BMI (paino (kg) jaettuna pituuden neliöllä (m2)), mutta painoindeksiluku ei ole suoraan vertailukelpoinen aikuisten painoindeksin kanssa. Lapsen painoindeksi muutetaan lapsen iän ja sukupuolen huomioivaksi ISO-BMI:ksi, joka vastaa aikuisiän painoindeksiä. Tällöin voidaan soveltaa aikuisten ylipainon ja lihavuuden rajoja 25 kg/m2 ja 30 kg/m2.

Lähde

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019. Tilastoraportti 31/2020. FinLapset. THL Tilastosivu: Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. PowerPoint-esitys.

Lisätietoja

Päivi Mäki (lasten ja nuorten ylipaino)
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8612
etunimi.sukunimi@thl.fi

Susanna Jääskeläinen (rekisteriseuranta)
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 7508
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Porin prikaati harjoittelee kenttälaboratorion toimintaa yhdessä THL:n kanssa – tilaisuus medialle ma 21.9. klo 1318.9.2020 07:54:24 EESTKutsu

Porin prikaatin Suojelun osaamiskeskus järjestää Suojelun erikoisosaston kertausharjoituksen Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Helsingin alueella 14.–25.9.2020. Osana harjoitusta THL:n Tilkanmäen kampuksen pihalle pystytetään Puolustusvoimien liikuteltava kenttälaboratorio. Kenttälaboratoriossa Puolustusvoimilla on tarkoitus harjoitella koronatestien tekemistä ja tulosten analysointia sekä kouluttaa henkilöitä COVID-19-diagnostiikkaa varten. Tarkoituksena on myös testata, miten kenttälaboratoriota voisi hyödyntää COVID-19-diagnostiikassa THL:n tukena, jos koronatilanne niin vaatisi. THL antaa harjoituksessa asiantuntijatukea testauksen ja tulosten analysoinnin pystyttämisessä. Harjoitus on osa THL:n ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyötä. Harjoitus alkaa THL:n pihalla 21. syyskuuta ja päättyy 24. syyskuuta. Puolustusvoimat ja THL ovat kehittäneet kenttälaboratorion yhdessä, kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Medialla mahdollisuus tutustua harjoitukseen maanantaina 21.9. kl

Liikennevalomalli päivitetty uusien linjausten mukaiseksi – tarkista, mistä maista voi matkustaa Suomeen ilman rajoituksia17.9.2020 10:06:58 EESTTiedote

THL on päivittänyt liikennevalomallinsa, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ulkomailla matkustamiseen liittyvää koronatartunnan riskiä. Mallissa on otettu huomioon hallituksen tekemät matkustamista koskevat linjaukset, jotka tulevat voimaan 19.9.2020. Mallissa maat jaotellaan kolmeen kategoriaan: Vihreässä luokassa riski tartunnalle ei ole merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. COVID-19-ilmaantuvuus on alle hallituksen asettaman raja-arvon eli korkeintaan 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää. Punaisessa luokassa riski tartunnalle on korkeampi kuin Suomessa tai riskiä ei voida luotettavasti arvioida. COVID-19-ilmaantuvuus on yli 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää. Harmaaseen luokkaan kuuluvat EU:n ulkorajapäätöksen mukaiset maat. Matkustamista näihin maihin ei suositella lainkaan. Punaisista ja harmaista maista Suomeen saapuville suositellaan 14 päivän omaehtoista karanteenia. Terveydenhuollon ammattilainen saattaa myös tarkistaa näistä maista Suomeen saapuvien terveyd

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme