Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Joka seitsemännellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ylittyy lakisääteinen asiakasmäärä

Jaa

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä noin 14 prosentilla on enemmän asiakkaita kuin mitä laissa määritelty enimmäismäärä on. Lain mukaan yksittäisellä sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 asiakasta.

Marraskuussa 2022 lastensuojelun sosiaalityössä työskenteli kokoaikaisesti yli 1 200 sosiaalityöntekijää eli asiakkaiden enimmäismäärä ylittyi 176:lla.

Suurimmassa osassa kunnista ja kuntayhtymistä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrä oli lainmukainen marraskuussa 2022.

Tiedot selviävät THL:n tuoreesta kuntakyselystä.

Etelä-Karjalassa onnistuttu työn organisoinnissa

Etelä-Karjalassa lastensuojelusta on vastannut jo useamman vuoden maakuntatasoinen kuntayhtymä, Eksote. Maakunnassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on keskimäärin vain 13 lasta asiakkaina, kun koko maassa keskiarvo oli 28 lasta. Etelä-Karjalassa ei ollut seurantapäivänä täyttämättömiä virkoja ja sijaiseksi pätevien opiskelijoiden osuus sosiaalityöntekijöistä oli melko pieni.

Maakunnassa palvelujen painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin korjaavista ja viimesijaisista eli lastensuojelun palveluista.

”Eksotessa on pitkäjänteisesti kehitetty sekä perustason sosiaali- ja terveydenhuollon lapsiperhepalveluita että hyvää työkulttuuria. Alueen lapsiperhepalveluissa vaikuttaakin olevan hyvän kierre, joka heijastuu myös muihin lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaaviin tilastoihin”, analysoi kehittämispäällikkö Laura Yliruka.

Monella alueella vaikeuksia saada rekrytoitua sosiaalityöntekijöitä

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtävistä oli avoinna 12 prosenttia.

”Kunnat ja kuntayhtymät ovat kertoneet monenlaisista rekrytointivaikeuksista. Onnistuneilla alueilla on satsattu pitotekijöihin - kohtuulliseen työmäärään ja mahdollisuuteen vaikuttaa oman työn kehittämiseen, Yliruka kertoo.

THL seuraa hyvinvointialueiden tilannetta vastedes puolivuosittain

Lastensuojelun järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuoden alussa. Vuonna 2023 alueiden keskinäinen tilanne eroaa suuresti siinä, toimiiko koko hyvinvointialue yhtenäisesti jo keväällä 2023 vai ryhdytäänkö toimintaa vasta yhtenäistämään.

Seuraavan kerran lastensuojelun sosiaalityöntekijätilannetta kysytään huhtikuussa.

”On helppo kuvitella, että hyvinvointialue ratkaisee henkilöstömitoituksen osalta tiettyjä pieniin kuntiin liittyviä ongelmia. Isolla alueella esimerkiksi yksittäiset henkilövaihdokset eivät heilauta tilastoja. Toisaalta tilaston tulosten valossa koko ei yksinään ratkaise. Asiakaskeskiarvot ovat hyvin korkeat Päijät-Hämeessä ja Vantaalla siitä huolimatta, että palveluita on jo 2022 järjestetty isolla väestöpohjalla”, pohtii erityisasiantuntija Martta Forsell.

Osuus lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä, joiden asiakasmäärä ylitti lakisääteiset 35 asiakasta, tilanne 8.11.2022 hyvinvointialueittain

Lisätietoja

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus marraskuussa 2022 -tilasto

Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityön organisoiminen sekä lastensuojelulain mukaisen henkilöstömitoituksen toteutuminen: Kuntakyselyjen tulokset (tilanne toukokuussa 2022) (Julkari)

Lastensuojelulain asiakasmitoituksen vaikutusten seuranta -hanke

Martta Forsell
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 7974
etunimi.sukunimi@thl.fi

Laura Yliruka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7982
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Miten suomalaiset voivat? THL kutsuu 10 000 eri puolilla maata asuvaa kattavaan terveystarkastukseen24.1.2023 10:00:00 EET | Tiedote

THL kutsuu 10 000 aikuista kattavaan terveystarkastukseen talven ja kevään aikana. Kutsu lähetetään satunnaisotannalla valituille yli 20-vuotiaille. Tarkastuksessa selvitetään heidän terveyttään, toimintakykyään ja myöhemmin kehittyvien sairauksien riskitekijöitään. Terveystarkastukset ovat osa THL:n laajaa Terve Suomi -tutkimusta, joka alkoi viime syksynä. Tuolloin 66 000 aikuista pyydettiin vastaamaan tutkimuksen kyselyosuuteen. Nyt 10 000 heistä saa lisäksi kutsun terveystarkastukseen. ”Tutkimuskokonaisuus on kansallisesti merkittävä ponnistus, jonka avulla koko väestön ja sen osaryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista saadaan sellaista tietoa, jota ei muista tietolähteistä voi saada”, sanoo tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist. Terveystarkastuksia järjestetään 50 paikkakunnalla Terveystarkastukset alkavat tammikuussa ja päättyvät kesäkuussa 2023. Terveydenhuollon ammattilaiset kiertävät kaikkiaan 50 paikkakunnalla. Tutkimuksia tehdään kattavasti läpi Suomen Utsjoelta Helsinkiin ja

Nuorten mielenterveysongelmiin on toimivia ratkaisuja – uudessa toimintamallissa nuori saa apua varhain esimerkiksi koulussa17.1.2023 16:56:35 EET | Tiedote

Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on saatu erinomaisia tuloksia nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Nuorten vuorovaikutusohjannassa eli niin sanotussa IPC-N-mallissa ehkäistään ja hoidetaan masennusta. Ohjannan tarkoituksena on myös vahvistaa nuoren ihmissuhdetaitoja, sillä hyvät ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara masennuksen ehkäisyssä. Vuorovaikutusohjantaa tarjoaa nuoren arkiympäristössä toimiva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tämä tukea tarjoava ammattilainen on esimerkiksi koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi. ”Toimintamallin mukaisesti nuori voi ottaa oman jaksamisensa puheeksi arjessaan toimivan ammattilaisen kanssa. Nyt koulutetaan juuri niitä ammattilaisia, jotka kohtaavat nuoren ensimmäisenä. Näin saadaan varmistettua, että nuoret voivat saada apua nopeasti. Samalla tukea ja hoitoa voivat tarjota sellaisetkin ammattilaiset, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet terapeuttisia interventioita työssään”, täsmentää ylilää

Koronaviruksen omikron XBB.1.5 -alalinjaa havaittu myös Suomessa13.1.2023 10:55:00 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannassa on tehty ensimmäinen havainto koronaviruksen omikronvariantin XBB.1.5 -alalinjan viruksista Suomessa. Omikron XBB.1.5 -alalinjaa havaittiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2022 Yhdysvalloissa, jossa se on levinnyt voimakkaasti. Sen jälkeen sitä havaittu myös Iso-Britanniassa sekä useissa EU/ETA-alueen maissa. ”Oli odotettavissa, että kyseistä virusmuunnosta löytyy ennen pitkää myös Suomesta. XBB.1.5-alalinjan virusten arvioidaan tarttuvan herkästi, ja kuten tällä hetkellä Suomessa kiertävät omikron variantit, XBB.1.5 väistää tehokkaasti immuunisuojaa. Tällä hetkellä sen ei kuitenkaan tiedetä aiheuttavan muita omikronvirusmuunnoksia vakavampaa tautia, ja rokotesuoja vakavaa tautia vastaan on säilynyt erinomaisena varianteista riippumatta”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra. THL seuraa eri koronavirusvarianttien esiintymistä Suomessa niin sanotulla kokogenomisekvensoinnilla. Sen avulla määritetään otoksena väestös

Tutkimus: Koronarokotuksilla estettiin Suomessa noin 7 300 koronataudista johtuvaa kuolemaa maaliskuun 2022 loppuun mennessä12.1.2023 18:00:00 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alustavan analyysin mukaan koronarokotuksilla estettiin yli 7 300 koronataudista johtuvaa kuolemaa ajalla 27.12.2020–31.3.2022. Tarkka tulos oli 7 321 ja 95 prosentin luottamusväli 6602–8084. Lisäksi rokotuksilla saatettiin estää yli tuhat kuolemaa, joissa koronatauti olisi ollut myötävaikuttavana tekijänä. Tiedot selviävät THL:n vielä julkaisemattomasta rekisterianalyysistä. Analyysin mukaan rokotuksilla estettiin erityisesti yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmien kuolemia. Rokotukset estivät kuolemia myös nuoremmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi riskiryhmien ulkopuolisilla 30–39-vuotialla estettiin noin 30 (tulos 29, 95 prosentin luottamusväli 10–54) koronataudista johtuvaa kuolemaa. ”Tutkimuksen mukaan estettyjä kuolemia oli yli kolme kertaa enemmän kuin koronakuolemia, joita oli seurantajaksolla 1 753. Rokotuksilla on ollut merkittävä vaikutus vaikeiden koronatautitapausten estämisessä. Ilman rokotuksia vaikeita tapauksia olisi ollut huomatta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme