Uudenmaan ELY-keskus

Joka viidenneltä työpaikalta löytyi viime vuonna ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä työtä Suomessa

Jaa

Ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvä laiton toiminta huolestuttaa harmaan talouden valvontaa tekeviä viranomaisia. Viime vuonna aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekivät vajaa 1600 tarkastusta ulkomaalaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Joka viidennessä tarkastuksessa löytyi vähintään yksi henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa.

Rakennusalalla tilanne on vielä heikompi: siellä työnteko-oikeudettomia henkilöitä löytyi joka kolmannella tarkastuksella.

– Ukrainan sota saattaa kasvattaa tätä epätoivottua ilmiötä lisää. Mitä enemmän Suomeen tulee pakolaisia, sitä valppaampia saamme myös me viranomaiset olla, että työntekijöillä on työoikeus ja heille maksetaan työstä asianmukainen korvaus ja palkasta verot ja muut työnantajamaksut, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tehtävä on valvoa, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on tarvittava työoikeus, työntekijöille maksetaan vähintään vähimmäispalkka ja palkan päälle kuuluvat lisät. Kun ulkomaalainen työskentelee ilman työnteko-oikeutta Suomessa, työntekijä on haavoittuvassa asemassa ja voi tulla työnantajan hyväksikäyttämäksi.

– Valvontahavaintojemme perusteella työnteko-oikeudettomille ulkomaalaisille maksetaan usein sellaista palkkaa, joka ei ole Suomen lain perusteella riittävällä tasolla. Toisaalta meillä on usein tarkastuksilla haasteita saada selvyyttä siihen, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu ja millä ehdoilla työtä tehdään. Siksi pyrimme tarkastusten yhteydessä keskustelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Verohallinto puolestaan valvoo, että palkoista maksetaan verot. Verohallinto löysi viime vuonna harmaan talouden valvonnassa yhteensä 32 miljoonaa euroa pimeitä palkkoja. Merkittävä osa pimeästä työvoimasta jää kuitenkin verotarkastuksissa henkilötasolla tunnistamatta.

Valvontatulokset selviävät tänään julkaistuista harmaan talouden viranomaisten yhteiseltä harmaatalous & talousrikollisuus tilannekuvasivustolta: (linkki). Aluehallintovirastojen tekemän valvontatyön lisäksi harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa tekevät myös Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, konkurssiasiamies, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, ELY-keskus, Valvira, Ruokavirasto.

Kenttävalvonta on tärkeää: taksi-iskujen lisäksi tulossa myös uudenlaista viranomaisten yhteisvalvontaa muille toimialoille

Harmaan talouden torjuntaa tekevät viranomaiset pääsivät viime vuonna koronatilanteesta huolimatta tekemään yhteistarkastuksia työmaille.

– Valvontakäynneillä on merkittävä rooli siinä, että laiton toiminta saadaan kuriin. Vaikka ensimmäisenä koronavuonna erityisesti datan analysointi viranomaisten välillä kehittyi ja sitä kautta tarkastusten kohteet valikoituivat tarkemmin, tämä työ ei korvaa paikan päällä tehtävien valvontakäyntien vaikutusta, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Esimerkiksi poliisin, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Verohallinnon ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen taksien kenttävalvonta sai paljon näkyvyyttä loppuvuonna.

–  Valvonnasta hyötyvät erityisesti ne yritykset, jotka toimivat rehellisesti ja oikein. Kun sääntöjen rikkomisesta jää kiinni, elämme oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Samalla myös verovaje pienenee, Marttinen sanoo.

Viranomaiset ovat ottamassa poliisin johdolla käyttöön uutta yhteistä tapaa tehdä valvontaa, jonka avulla ulkomaalaiseen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia saadaan näkyviin entistä tehokkaammin eri viranomaisten yhteistyönä. Toimintamallia on tarkoitus käyttää toimialoilla, joilla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, esimerkiksi isoilla rakennustyömailla, marjatiloilla ja siivousalalla. Uusi toimintamalli on toteutettu osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa.

Fakta: Nostoja harmaan talouden valvonnan tuloksista 2021

  • Poliisi sai haltuun rikoshyötyä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Poliisin tutkinnassa olevien talousrikosasioiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Poliisin tutkimien talousrikosten määrä riippuu siitä, kuinka paljon muut viranomaiset tekevät poliisille tutkintapyyntöjä.
  • Verohallinto tekemien harmaan talouden tarkastusten perusteella määrättiin maksuun arvonlisäveroja 40 miljoonaa euroa ja työnantajasuorituksia 11 miljoonaa euroa. Verohallinto löysi tarkastuksissa ilmoittamatta jätettyä tuloa yhteensä 147 miljoonaa euroa.
  • ELY-keskukset arvioivat yrittäjäksi haluavan ulkomaalaisen edellytyksiä siihen, onko henkilöllä kyky työskennellä yrittäjänä Suomessa. 1123 yrittäjäksi haluavaa teki ELY-keskukselle hakemuksen. ELY-keskukset hyväksyivät hakemuksista 55 prosenttia. ELY-keskusten tekemä arvio yritystoiminnan edellytyksistä on osa ulkomaalaisen yrittäjän hakemaa oleskelulupapäätöstä.
  • Tullin yritys- ja asiakirjatarkastusten pohjalta määräämät verojen jälkikannot ja talousrikostutkinnan vaikuttavuus olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa.

Yhteyshenkilöt

Harmaan talouden toimenpideohjelma ja valvontatulokset yleisesti:
johtaja Janne Marttinen, Verohallinto, p. 029 512 6066
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@vero.fi

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tekemät tarkastukset:
ylitarkastaja Riku Rajamäki, p. 029 501 6339
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@avi.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
Opastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki

0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

Långtidsarbetslösheten började minska (Nyland)24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

I slutet av april var antalet arbetslösa arbetssökande sammanlagt 79 633 i Nyland. Av dem var 75 078 utan anställning och 4 555 permitterade. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa utan anställning med 14 957 personer (-16,6%) och antalet permitterade med 18 741 personer (-80,4%). Det totala antalet arbetslösa minskade med 33 698 personer jämfört med ett år tidigare. I Nyland minskade antalet arbetslösa 29,7 %, vilket är näst bäst efter Åland (-42,5 %). I slutet av april utgjorde andelen arbetslösa arbetssökande 9,0% av arbetskraften, vilket motsvarar medelvärdet för hela landet (9,1%).

Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntynyt laskuun (Uusimaa)24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Uudenmaalla oli huhtikuun lopussa yhteensä 79 633 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 75 078 ja lomautettuja 4 555. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski 14 957 (-16,6 %) henkilöllä ja lomautettujen 18 741 (-80,4 %) henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien kokonaismäärä laski 33 698 henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Uudellamaalla lasku oli 29,7 prosenttia, mikä oli Ahvenanmaan (-42,5 %) jälkeen Suomen parasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli huhtikuun lopussa 9,0 prosenttia, mikä vastaa koko Suomen keskiarvoa (9,1 %).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme