Jyväskylän yliopisto

Joka viides yhdeksäsluokkalainen on yksinäinen

Jaa

WHO-Koululaistutkimuksen mukaan yksinäisyys yleistyy yläkoulun aikana nuorten kasvaessa. Yläkoulun alkaessa 14 % ja päättyessä 20 % nuorista kokee itsensä usein yksinäiseksi. Yksinäisyys on yleisintä yhdeksännen luokan tyttöjen keskuudessa, joista joka neljäs on hyvin tai melko usein yksinäinen. Yksinäisyys altistaa koululaisia oireilulle ja lääkkeiden käytölle.

Usein yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia.
Usein yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia.

Yksinäisyys on negatiivinen tunnetila, joka on seurausta laadultaan tai määrältään riittämättömistä ihmissuhteista. Yksinäisyys voi tuntua jopa konkreettisena kipuna. Aivotutkimukset ovat osoittaneet sosiaalisen torjutuksi tulemisen ja fyysisen kivun aktivoivan saman alueen aivoissa.

Yksinäisyyden kokeminen on normaalia ja kuuluu lähes jokaisen elämään jossain vaiheessa. Yksinäisyyden kokemisesta tulee haitallista, kun se on toistuvaa ja pitkäkestoista.

Yksinäisyys lisää hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä niihin käytettyjä lääkkeitä

Usein yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia. Kipuoireiden lääkitsemisherkkyyteen yksinäisyys ei vaikuttanut.

- Jos sinulla on pääkipua, otat siihen yhtä todennäköisesti särkylääkkeen riippumatta siitä, oletko yksinäinen vai et. Sen sijaan hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia yksinäiset koululaiset lääkitsevät muita herkemmin, toteaa tutkijatohtori Nelli Lyyra liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Mitä koululaisten yksinäisyydelle voidaan tehdä?

Yksinäisyyden torjumiseen on keinoja. Interventiotutkimuksissa on osoitettu mm. sosiaalisten taitojen opettelun ja oppilasryhmiin kohdistuvien toimien vähentävän lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemista.

- Kouluympäristö voi parhaimmillaan tarjota turvallisen sosiaalisen kasvuympäristön, jossa oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon ja tulee hyväksytyksi. Sosiaalisesti turvallisen kouluympäristön luominen on kuitenkin aina aikuisten vastuulla, muistuttaa Lyyra.

Koulussa voidaan vaikuttaa siihen, millä tavoin oppilaat kohtelevat toisiaan ja onko jonkun ulkopuolelle jättäminen sallittua.

- Myös kotona opituilla taidoilla ja käyttäytymismalleilla on suuri merkitys, esimerkiksi sillä, että jokaista kohdellaan kunnioittavasti ja osataan asettua toisen asemaan, Lyyra sanoo. 

Jyväskylän yliopiston WHO-Koululaistutkimus selvitti 7. ja 9.-luokkalaisten koululaisten yksinäisyyden kokemisen yhteyttä psykosomaattiseen oireiluun sekä lääkkeiden käyttöön. Vertaisarvioidun alkuperäistutkimuksen tulokset julkaistiin hiljattain Suomen lääkärilehdessä.

Artikkeli: Lyyra, N., Junttila, N., Tynjälä, J. & Välimaa, R. Nuorten yksinäisyys on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun ja lääkkeiden käyttöön. Suomen Lääkärilehti, 32/2019, 74, 1679-1675.

Linkki julkaisuun: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/nuorten-yksinaisyys-on-yhteydessa-lisaantyneeseen-oireiluun-ja-laakkeiden-kayttoon/

Linkki WHO-Koululaistutkimuksen sivuille: https://www.jyu.fi/sport/fi/tetk/who-koululaistutkimus

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Nelli Lyyra, nelli.lyyra@jyu.fi, 040 805 3950
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 805 4717

Kuvat

Usein yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia.
Usein yksinäiset koululaiset kokevat muita yleisemmin kipuoireita, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme