Jyväskylän yliopisto

Jopa neljäsosa kotona asuvista vanhuksista ei saa tarvitsemaansa apua

Jaa

Hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu, että kaikki saavat apua ja hoivaa tasapuolisesti. Kotona-asuvien vanhusten apua kartoittanut tutkimus osoittaa, ettei hyvinvointivaltio onnistu lunastamaan lupaustaan.

Suomessa on viime kuukausina keskusteltu paljon vanhusten ympärivuorokautisen hoidon epäkohdista ja riittämättömistä resursseista. Laitosmaisen hoidon lisäksi huomio pitäisi kiinnittää myös siihen, saako kotona asuva vanhus riittävästi apua.

– Suomessa 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotonaan. Valtaosa heistä selviytyy omatoimisesti. Kuitenkin noin puolet tarvitsee apua siivouksessa ja muissa käytännöllisissä päivittäisissä toimissa, kuten ulkona käymisessä ja pankkiasioissa, tutkija Lina Van Aerschot huomauttaa.

Myös henkilökohtaisissa toimissa, jotka edellyttävät vaativampaa hoivaa, on puutteita avun saannissa.

– Heikkokuntoisista vanhuksista 12–16 prosenttia ei saa tarpeeksi apua henkilökohtaisissa toimissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joka seitsemäs ei saa tarvitsemaansa apua peseytymisessä ja WC-käynneissä, Van Aerschot sanoo.

Kun vanhus jää ilman riittävää apua, on kyse hoivaköyhyydestä. Se on merkittävä yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma.

– Hoivaköyhyyden olemassaolo osoittaa, että suomalainen hyvinvointivaltio ei ole onnistunut toteuttamaan perustuslain takaamaa oikeutta tarpeen mukaiseen hoitoon ja huolenpitoon, professori Teppo Kröger toteaa.

Hoivaköyhyys tarkoittaa myös ihmisryhmien eriarvoisuutta, sillä se koskettaa erityisesti heikkokuntoisimpia, pienituloisimpia ja yksinasuvia vanhuksia. Kotihoito ja muut palvelut eivät siis ole yhtäläisesti kaikkien saatavilla.

Kuitenkin suomalaisen hyvinvointivaltion julkilausuttuihin perusperiaatteisiin kuuluu, ettei avun ja hoivan saaminen riipu perheestä, tulotasosta, sosiaalisista suhteista, ihmisten vapaaehtoisuudesta tai hyväntekeväisyydestä. Hoivaa pitää olla tarjolla julkisesti järjestettyjen palvelujen muodossa kaikille niitä tarvitseville.

– Palvelujärjestelmän tärkein tavoite on, että se tarjoaa avun sitä tarvitseville. Hoivaköyhyyden poistamisen tulisi olla niin valtion, kuntien kuin yksityistenkin palvelutuottajien toiminnan prioriteetti, Kröger sanoo.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Teppo Kröger, Lina Van Aerschot ja Jiby Mathew Puthenparambil Jyväskylän yliopistosta tarkastelivat kotona asuvien yli 75-vuotiaiden avun tarpeita ja avun riittävyyttä kyselyaineistolla, joka kattoi noin 3000 vastaajaa. Aineisto kerättiin Tampereella ja Jyväskylässä vuosina 2010 ja 2015 kotona asuvilta vanhuksilta.

Linkki tutkimusartikkeliin: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011854


Lisätietoja:

Professori Teppo Kröger
teppo.kroger@jyu.fi
040 805 4160

Tutkijatohtori Lina Van Aerschot
lina.vanaerschot@jyu.fi
040 805 3767

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.6.2019: Uusi mittausmenetelmä tunnistaa hiihtäjien suorituskyvyn heikkenemisen syyt suorituksen aikana24.6.2019 11:00:00 EESTTiedote

Hiihtäjän tuottamat jalkavoimat vähenivät selvästi käsivoimia enemmän pitkän hiihtosuorituksen aikana. Uusi mittausmenetelmä pystyy huomioimaan väsymyksen aiheuttaman tekniikan muutoksen ja sen vaikutukset voimantuottoon. Ensimmäistä kertaa laajemmalle urheilijaryhmälle käytetty propulsiovoimamenetelmä antaa tarkemmat tulokset kuin perinteinen menetelmä, joka analysoi käsien voimatuotannon vähenevän jalkavoimia enemmän.

Suo­men en­sim­mäi­nen ke­mian kier­to­ta­lou­den pro­fes­so­ri ot­taa uusin me­ne­tel­min me­tal­lit tal­teen ro­muis­ta ja jät­teis­tä24.6.2019 08:00:00 EESTUutinen

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on päättänyt ottaa dosentti, yliopistonlehtori Ari Väisäsen analyyttisen kemian ja kiertotalouden professorin tehtävään. Professuuri on Suomen ensimmäinen kemian kiertotalouden alalle määritetty professuuri. Tehtävä oli julkisesti haettavana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme