HSL Helsingin seudun liikenne

Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut pääkaupunkiseudulla hieman - liikkumistavat muuttuvat liian hitaasti

Jaa

Pääkaupunkiseudulla viidennes matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa, kertoo tänään julkistettu valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Jotta liikenteen päästöjä saadaan leikattua riittävästi, kestävien kulkutapojen käyttöä pitää vauhdittaa tehokkailla keinoilla.

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa. Nyt joukkoliikenteellä tehdään viidennes kaikista matkoista. Tämä selviää Liikenneviraston tänään julkaisemasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty vuonna 2016. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuosina 2010–2011.

Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia.

Siirtymää kestäviin liikkumistapoihin pitäisi kuitenkin tulevina vuosina saada vauhditettua huomattavasti, jotta seudun kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin leikattua tavoitteiden mukaisesti, arvioi HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

Suomen kansallisena tavoitteena on leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ohjaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelutyötä.

”Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen Helsingin seudulla on yksi tärkeä keino saada päästöt laskuun. Muita vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi tiemaksut ja raskaan liikenteen teknologian kehittäminen. Autoliikennettä voidaan vähentää tehokkaimmin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydentämällä”, sanoo Sini Puntanen

Myös valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa todetaan, että tiivis rakentaminen on yhteydessä liikkumiseen: mitä tiiviimmin rakennettu alue, sitä vähemmän on tarvetta liikkua. Tutkimuksen mukaan tiiviisti rakennetuilla alueilla myös joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä hyvä ja joukkoliikennettä käytetään paljon.

Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa valopilkkuna on kestävän liikkumisen osalta Vantaa, jossa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on laskenut ja joukkoliikenteen osuus selvästi kasvanut. Muutokseen on vaikuttanut todennäköisesti Kehärata ja sen saama suosio. Kehärata avattiin matkustajaliikenteelle heinäkuussa 2015. Samalla uudistettiin myös koko Vantaan bussiliikennejärjestelmä ja siihen liittyen perustettiin myös uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen.

Joukkoliikennettä käytetään runsaasti, koululaiset pyöräilevät yllättävän vähän

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttö on yli kaksinkertaista muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Joukkoliikennematkat ovat maan lyhyimpiä, sillä joukkoliikenne palvelee ennen kaikkea päivittäistä liikkumista. Muualla Suomessa suuri osa matkasuoritteista tulee pitkän matkan juna- ja linja-autoliikenteestä. Myös jalankulkumatkat ovat pääkaupunkiseudulla maan lyhyimpiä, keskimäärin 1,5 kilometrin pituisia.

Sen sijaan pyörämatkat ovat huomattavan pitkiä, keskimäärin 4,6 kilomeriä. Ero on selvä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna, joissa pyörämatkan keskipituus on noin kolme kilometriä.  Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein. Koulu- ja opiskelumatkoilla pyöräily on kuitenkin selvästi muuta maata harvinaisempaa.

Henkilöautolla ajetaan ja matkustetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vähemmän kuin missään muussa osassa Suomea. Pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkat ovat myös maan lyhyimpiä, mutta asukkaat käyttävät liikkumiseen eniten aikaa. Matkanteko on usein hidasta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteelläkin.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisut ovat saatavissa verkko-osoitteessa www.hlt.fi

Henkilöliikennetutkimus 2016 -tutkimusjulkaisu:

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf

Helsingin seudun seutujulkaisu:

https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/434710/Seutujulkaisu_HLT2016_Helsingin_seutu.pdf/b6141aba-8c02-4e6f-8c69-a0422b1bccaf

Yhteyshenkilöt

Sini Puntanen, HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja, puhelin: 0405013362
Marko Vihervuori, Liikennetutkimukset-ryhmän päällikkö, puhelin: 0407672208
Matleena Lindeqvist, HSL:n liikennetutkija, puhelin: 0405804966

Tietoja julkaisijasta

HSL Helsingin seudun liikenne
HSL Helsingin seudun liikenne
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki

09 4766 4444http://www.hsl.fi

HSL Helsingin seudun liikenne vastaa seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 380 työntekijää ja liikevaihto noin 700 milj. euroa vuodessa. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa matkaa, mikä on 66 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. Yhteystietoja medialle: www.hsl.fi/viestinta

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSL Helsingin seudun liikenne

Liikenteen päästöjä voidaan leikata nopeasti – kaikki keinot ja toimijat tarvitaan mukaan, jotta päästöt saadaan puolitettua Helsingin seudulla12.12.2018 12:20Tiedote

HSL on sitoutunut leikkaamaan joukkoliikenteen hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on lisätä tuntuvasti sähköbusseja HSL:n tilaamassa liikenteessä. Myös Helsingin seudun asukkaat haluavat liikenteen päästöt alas: 87 prosenttia Helsingin seudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-barometrin vastaajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutosta aiheuttavia liikenteen päästöjä pitää vähentää. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2019 –luonnos tukee vahvasti liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme