Joulukuu tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 Suomen mittaushistorian lämpimin

Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -2,4 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -7,3 astetta.

Joulukuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalan maakunnassa 40-48 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 52 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli 10-20 cm, eli noin 10 cm normaalia vähemmän.

Lumen vesiarvo vaihteli joulukuun lopussa 22-44 mm, kun se vuodenvaihteessa on keskimäärin 60 mm.

Pohjois-Karjalan maakunnan suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet ovat pakastuneen sään johdosta laskussa Orivesi-Pyhäselkää lukuun ottamatta. Pakkaset voivat aiheuttaa avoimena olevilla jokiosuuksilla hyydepatoja, jotka voivat nostaa joen vedenkorkeutta nopeastikin.

Orivesi-Pyhäselän vedenpinta on noussut noin 30 cm marraskuun puolivälistä lähtien. Vedenkorkeus on nyt noin 35 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan nousua kertyy vielä 5 cm ja noususuunta tasaantuu helmikuussa. Tämän jälkeen vedenkorkeus kääntyy laskun, mikäli lopputalvesta ei tule tavallista leudompi ja sateinen. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan ainakin kesään asti varsin korkealla.

Pielisen vedenkorkeus on 60 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä, ja ollut ajankohtaan nähden korkeimmillaan sitten vuoden 2008 talvitulvan. Tällä hetkellä vedenkorkeus on laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan ainakin helmikuun puoliväliin asti.

Kajoonjärven vedenkorkeus oli vuodenvaihteessa 15 cm, Viinijärven 21 cm ja Ruunaan 73 cm normaalia ylempänä.

Suurempien jokien virtaamat olivat joulukuussa keskimääräistä suurempia. Pielisjoen, Koitajoen ja Lieksanjoen joulukuun keskivirtaama oli puolitoistakertainen.

Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Jänisjoen Ruskeakoskella ja Saramojoen Roukkajankoskella virtasi joulukuussa vettä lähes puolitoistakertainen määrä. Puntarikoskella virtasi vettä viidenneksen keskimääräistä vähemmän.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jakokoskella ja Jaamankankaalla, Nurmeksen Juutilankankaalla sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 18-93 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

Routaa em. mittauspaikoissa oli joulukuun lopussa 2 cm, kun sitä normaalisti on noin 11 cm.

Joulukuun päättyessä jäänpaksuus oli Pyhäselän Roukalahdella 10 cm ja Pielisellä Nurmeksen satamassa 14 cm. Lukemat osoittavat jään olevan Pyhäselällä 13 cm ja Pielisellä 15 cm tavallista ohuempaa.

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle. Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Tilastot ulottuvat aina 1800-luvun puoliväliin saakka.

Vuoden 2020 keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ainoastaan huhti-, touko- ja heinäkuu olivat maakunnassamme keskimääräistä kylmempiä. Suhteellisesti lämpimintä oli tammikuussa, jolloin Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli lähes kahdeksan astetta normaalia korkeampi.

Kulunut vuosi oli Pohjois-Karjalassa normaalia sateisempi. Pielisjoen, Höytiäisen, Koitajoen ja Jänisjoen sadannan aluearvo oli keskimäärin 774 mm, kun tavallisesti sataa 671 mm. Sateisimmat kuukaudet olivat helmi- ja heinäkuu. Tuolloin sademäärät olivat kaksinkertaiset tavanomaiseen verrattuna. Vähiten satoi huhti-, touko- ja kesäkuussa.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuodesta keskimääräistä ylempänä aina toukokuulle asti.

Pielisen vedenkorkeus nousi kevättalvella lähelle keskimääräistä tulvakorkeutta. Tämän takia Kaltimolla aloitettiin poikkeusjuoksutukset huhtikuun alussa. Pielisen vedenkorkeuden nousu jäi vähäsateisen kevään takia ennustettua vähäisemmäksi. Vedenkorkeus palautettiin luonnontilaiselle tasolle heinäkuun puoliväliin mennessä.

Järvien vedenkorkeudet laskivat vähäsateisen kevään ja alkukesän aikana ajankohdan keskitason tuntumaan. Loka- ja marraskuun lauha sateinen sää sai järvien vedenkorkeudet nousemaan ajankohdan keskitason yläpuolelle.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat pysyttelivät keskimääräisen yläpuolella lähes koko vuoden.

Talvella 2020 lunta oli koko maakunnan alueella 10-40 cm tavallista vähemmän. Järvien jäänpaksuus oli maaliskuun lopussa 12-30 cm tavanomaista ohuempaa. Keväällä maakunnan järvien jäidenlähtö ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen. Orivesi-Pyhäselkä vapautui jäistä 28. päivä huhtikuuta noin viikon etuajassa. Pieliseltä jäät lähtivät 11. päivä toukokuuta, lähes tavanomaiseen ajankohtaan.