Oulun yliopisto

Joulupukin Petteri-poro aloitti ajokkaana 700 vuotta sitten ja muita pimeän ajan joulutarinoita

Jaa

Saamelaiset kesyttivät poron ajokkaakseen aiemmin kuin on arveltu. Olisiko joulupukkikin jo 700-vuotias? Tutkijoille tarkka tieto on vielä joulumysteeri, mutta sitä enemmän tiedetään menneisyyden suomalaisten sopeutumisesta pohjoiseen ja pärjäämisestä vuoden pimeimpänä aikana, talven arjesta ja juhlasta. Suomalaisten joulupöydissä näkyvät yhä satojen vuosien takaa peräisin olevat ruoka-ainekset ja -lajit. Joulukinkku on yltänyt jo osaksi kiertotaloutta.

Kuva: kuviasuomesta.fi
Kuva: kuviasuomesta.fi

Suomalaisten jouluperinteet ovat yhä voimissaan, mutta myös kaupallisuudella on joulussa vahva rooli. Mihin ihmiset kuluttavat rahaa joulun aikaan ja miten kulutus on muuttunut viime vuosina? Mitä joulun ajan ostoryntäys kertoo meistä ja kulutuksestamme?

Joulusta ennen ja nyt, ja samalla meistä suomalaisista, kertovat lisää Oulun yliopiston tutkijat:

Associate Professor (tenure track) Anna-Kaisa Salmi, p. 050 5771232. Milloin ja miten porosta tuli joulupukin apulainen? Eläinosteologiaan erikoistunut arkeologi tutkii eläinten, erityisesti poron kesyyntymistä ja ihmisten ja eläinten välisiä suhteita. Lue lisää: Porojen käytöllä ajokkaina monisatavuotinen historia.

Pohjoisen ja arktisen historian yliopistonlehtori Ritva Kylli, p. 050 4725879. Satojen vuosien takaa peräisin olevat ruoka-ainekset ja -lajit näkyvät yhä suomalaisten joulupöydissä: riisipuuro, rosolli, laatikot. Mitä ruokaperinteemme kertoo meistä? Milloin ja miksi suomalainen jouluruokaperinne muotoutui juuri sellaiseksi kuin se on tänä päivänä?

Kulttuuriantropologian professori Hannu I. Heikkinen, p. 040 1842176. Pohjoisen ihmisyhteisöt ovat sopeutuneet kaikkiin vuodenaikoihin: pitkään, pimeään ja kylmään talveen, ankeaan ja kosteaan syksyyn, valoisaan kevääseen ja yöttömän yön kesään. Mitä sopeutuminen on vaatinut ihmisiltä ja elinkeinoilta?

Historian yliopistonlehtori Matti Enbuske, p. 050 3501826. Pohjoiset osat Suomea asutettiin tiettävästi ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen aikana. Mikä sai tulijat liikkeelle ja asettumaan karuihin oloihin? Mitä pohjoisen oloissa asuminen on vaatinut ja millaisia keinoja pärjäämiseen ihmisillä on ollut?

Jouluna kuluu rahaa, mutta sitä voi myös säästää

Digitaalisen palveluliiketoiminnan yliopistotutkijaTimo Koivumäki, p. 040 507 3631. Mihin ihmiset kuluttavat rahaa joulun aikaan ja miten kulutus on muuttunut viime vuosina? Mitä joulun ajan ostoryntäys kertoo meistä ja kulutuksestamme? Kokevatko lahjojen saajat lahjat yhtä arvokkaina kuin lahjojen antajat? Aiheuttaako verkko-ostaminen ristiriidan ”juuri minulle sopivan tuotteen” ja henkilökohtaisen datan suojaamishalun välillä?

Professori Mika Ruusunen, p. 050 576 0587. Kinkunrasvojen keräyskampanjat ovat tuttuja jo useiden joulujen ajalta. Kinkunrasvasta voi tehdä esimerkiksi biokaasua autoilun tai lämmityksen ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi, tai kierrättää sen rasva ja tehdä uusia tuotteita kiertotalouden tutkimuksen avulla. Kinkku on elinaikanaan myös tuottanut paljon jätettä eli lietettä. Eläinten lietettä voidaan hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa, eli lietteestä voidaan tehdä sähköä. Lietteestä kehitetään myös uusia biotuotteita ja tutkimuksessa tapetilla onkin nyt erityisesti biokiertotalouden monipuolinen kehittäminen.

Kinkut ja saunat lämpiävät kodeissa jouluna perinteisesti samoihin aikoihin. Uuni ja kiuas ovat kotitalouksien suurimpia käyttösähkön kulutuspisteitä. Yhtäaikainen käyttö kaikissa kodeissa voi aiheuttaa energian kulutuspiikin sähköjärjestelmässä, ja pahimmillaan pakkasella voi nostaa hintaa. Tunninkin kulutusjousto eli sähköä syövien joulutraditioiden hajauttaminen joulunvietossa tasaa sähköjärjestelmää, ja voi tuottaa pientä säästöäkin pörssisähköä seuraaville. Kotitalouksen kulutusjousto on osa tulevaisuuden sähköjärjestelmiä myös muina vuodenaikoina, ja erityisesti rakennusten lämmön ylläpito kehittyneellä ennakoinnilla.

Sähköposti etunimi.sukunimi@oulu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 0294 484096, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, p. 0294 483225, kaisu.koivumaki@oulu.fi
viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, p. 040 546 3413, tapio.makinen@oulu.fi

Kuvat

Kuva: kuviasuomesta.fi
Kuva: kuviasuomesta.fi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tutkijaryhmä: Mikromuovin määrästä ja vaikutuksista sikiöihin ja lapsiin ei tiedetä tarpeeksi – neuvoja vanhemmille, päättäjille ja yrityksille27.1.2022 13:40:52 EET | Tiedote

Tutkijoiden uudesta, kansainvälisestä kartoituksesta selviää, että tutkimustietoa nano- ja mikromuovien terveysvaikutuksista raskauden aikana, vastasyntyneillä ja lapsuuden aikana ei ole riittävästi. Huolestunut tutkijaryhmä laati suuntaviivoja tutkimukselle, päättäjille ja teollisuudelle kiinnittää huomiota nano- ja mikromuovien aiheuttamiin riskeihin erityisesti raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Lisäksi vanhemmille suositellaan muovien käytön vähentämistä.

Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi21.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää ei ole Suomessa varmistettu vuoden 1995 jälkeen, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan lajin palaaminen on mahdollista. Suomessa kiljuhanhia on edelleen levähtänyt säännöllisesti keväisin muuttomatkoillaan ja 50 vuoden tauon jälkeen myös parina viime syksynä, Oulun seudulla. Harvinaisessa väitöskirjassa kiteytyy 1980-luvun alussa alkanut kiljuhanhien tutkimusura.

Aivoterveyden tutkimus ja yhteistyö tiivistyy Pohjois-Suomessa – Oulu Brain & Mind aloitti toimintansa20.1.2022 06:20:00 EET | Tiedote

Kansallisen neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston toiminta on käynnistynyt Oulussa. Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan perustaman verkoston keskeisimpänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välillä sekä tuoda tunnetuksi pohjoissuomalaista neurologian alan tutkimusta. Työtä tehdään rakentamalla tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia20.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievään sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman riskiä18.1.2022 06:10:00 EET | Tiedote

Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ja siihen usein liittyvä sydänlihaksen liikakasvu on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Joissain tapauksissa äkkikuoleman taustalta löytyy kuitenkin vain lieväasteinen sepelvaltimotauti yhdessä sydämen liikakasvun kanssa. Tutkimuksen mukaan tietyt harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievää sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä vaarallisille rytmihäiriöille ja äkkikuolemalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme