VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Julkinen talous lähestynyt tasapainoa

Jaa

Hallituksen asettamat vaalikautta koskevat tavoitteet ollaan saavuttamassa julkisen talouden rahoitusaseman tasapainottamisen ja velkasuhteen pienentämisen osalta. Jotta kuitenkin talouden pitkän aikavälin kestävyys vahvistuisi, tarvitaan edelleen toimia. Julkisen talouden suunnittelu ja ohjaus ovat parantuneet vaalikaudella, ja niitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty.

Valtiontakausten kehitys 2005–2018
Valtiontakausten kehitys 2005–2018

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että julkinen talous saadaan tasapainoon vuonna 2019. Kehitystä on tukenut erityisesti vuonna 2016 virinnyt talouskasvu. Hallitus näyttää saavuttavan keskeiset tavoitteensa, jotka se asetti vaalikauden alussa julkisen talouden rahoitusaseman tasapainottamiseksi ja velan pienentämiseksi. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje ei ole kadonnut vaalikauden aikana, mutta se on pienentynyt, kun lyhyen aikavälin näkymä on parantunut.

”Pidämme tärkeänä, että tulevalla vaalikaudella jatketaan rakenteellisia uudistuksia, joiden tavoite on vähentää kestävyysvajetta. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen taloudellista kestävyyttä painottaen tarjoaa merkittävää tukea tälle työlle”, VTV:n finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko toteaa.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen avulla tavoitellaan vastuullista finanssipolitiikkaa ja korjataan tarvittaessa liiallisia budjettialijäämiä ja julkista velkarasitetta. VTV:n arvion mukaan Suomi on vaalikauden alkuvuosina 2015–2017 noudattanut sopimuksen sääntöjä ja noudattaa niitä ennakollisen arvion mukaan myös vuosina 2018 ja 2019. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi saavuttaa julkisen talouden rakenteellista jäämää koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa vaalikauden lopussa vuonna 2019.

”Seuraavan hallituksen tulee varmistaa finanssipolitiikan hoito vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja turvata velkasuhteen pysyminen kestävällä tasolla”, VTV:n ekonomisti Leena Savolainen sanoo.

VTV:n arvion mukaan hallitus on noudattanut finanssipoliittista lakia ja siihen liittyviä säädöksiä olennaisin osin. Julkisen talouden suunnittelu ja ohjaus on parantunut vaalikaudella, ja näitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty. Kuntatalouden ohjauksen kehittäminen on vahvistanut myös koko julkisen talouden ohjausta. Toisaalta julkisen talouden ohjauksessa ei huomioida ehdollisiin vastuisiin kuten kasvaviin valtiontakauksiin liittyviä riskejä.

”Valtiontakauksille olisi perusteltua asettaa riskiperusteinen rajoite. Vastuita tulisi hallita kokonaisuutena nykyistä paremmin, jolloin tieto niihin liittyvistä riskeistä olisi nykyistä paremmin päättäjien tiedossa”, Okko sanoo.

Valtion budjetin menokehystä on noudatettu vaalikaudella. Sen uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä ovat kuitenkin haastaneet mm. Yleisradion rahoituksen siirto kehyksen ulkopuolelle ja kehyksen ulkopuolisten menojen kuten finanssisijoitusten osin epäselvä määrittely. Myös verotukien määrä kasvoi vaalikaudella. Verotukia voidaan käyttää vaihtoehtona sellaisille suorille tukimuodoille, joita kehykset rajoittaisivat.

VTV arvioi myös, että valtiovarainministeriön talouspolitiikan pohjaksi tuottamat talousennusteet ovat osoittautuneet vähintään yhtä luotettaviksi kuin muiden Suomen taloutta ennustavien organisaatioiden ennusteet.

VTV tarkasteli uudessa finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportissaan julkisen talouden suunnitelmaa, julkisen talouden ohjauksen toimivuutta, hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumista, valtiontalouden kehysten ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista sekä valtiovarainministeriön talousennusteiden luotettavuutta.

"Finanssipolitiikkaa on olennaista valvoa riippumattomasti, ja on tärkeää, että Suomessa toimitaan vastuullisesti. Esimerkiksi Italia on tällä hetkellä napit vastakkain Euroopan komission kanssa, koska maa on pahasti velkaantunut ja sen alustavassa talousarviossa julkisen talouden alijäämä kasvaa sääntöjen vastaisesti entisestään”, sanoo Matti Okko.

Tutustu koko julkaisuun: Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2015–2018

Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi

Liite: Valtiontakausten kehitys 2005–2018 (JPG)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Valtiontakausten kehitys 2005–2018
Valtiontakausten kehitys 2005–2018
Lataa
Valtiontakausten kehitys 2005–2018
Valtiontakausten kehitys 2005–2018
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Makeran lisärahoitus yhdistetty maatalouden investointitukiin – lisärahoituksen vaikutuksia biotaloustrategian tavoitteisiin ei voida arvioida10.1.2019 06:45Tiedote

Maatilatalouden kehittämisrahastolle myönnetty 90 miljoonan euron lisärahoitus on sulautettu suoriin investointiavustuksiin, joiden tarkoitus on tukea maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että suorat avustukset ovat edullisia valtiontaloudelle, vaan myös vaihtoehtoisia investointitukimuotoja tulisi arvioida.

Tilläggsfinansieringen till Makera har sammanslagits med investeringsstöden för jordbruk – dess inverkan på målen för den bioekonomiska strategin går inte att utvärdera10.1.2019 06:45Tiedote

Tilläggsfinansieringen på 90 miljoner euro till Gårdsbrukets utvecklingsfond har sammanslagits med direkta investeringsbidrag, som ska stödja lönsamheten och konkurrenskraften inom jordbruket. Det är dock inte självklart att direkta bidrag är förmånliga för statsekonomin, utan alternativa former av investeringsstöd också bör övervägas.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme