Helsingin yliopisto

Julkinen terveydenhoito selätti koronan yksityistä paremmin

Jaa
Kehittyneiden maiden julkisrahoitteiset terveydenhuoltojärjestelmät pärjäsivät yksityisrahoitteista terveydenhuoltoa paremmin, kun vertailtiin ylikuolleisuutta koronaan ja riskiä kuolla koronaan. Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana.

Tavanomaista suurempi koronakuolleisuus ja riski kuolla koronaan olivat suoraan yhteydessä terveydenhuoltojärjestelmien rahoituksellisiin ja organisatorisiin rakenteisiin, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Maissa, joiden terveydenhuollon rahoitus pohjautui enemmän julkiseen rahoitukseen, koronakuolleisuus oli vähäisempää kuin yksityiseen kulutukseen pohjautuvissa järjestelmissä. 

- Maat, joiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky oli hyvällä mallilla jo ennen koronapandemiaa, pärjäsivät paremmin myös koronakuolleisuuden vähentämisessä, väitöskirjatutkija Iris Moolla Helsingin yliopistosta kertoo.

 

Suomi kymmenen joukossa vertailussa

Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana sekä sitä, kuinka näiden maiden terveydenhuollon ominaispiirteet olivat yhteydessä koronakuolleisuuteen ennen omikron varianttia. Vertailussa edukseen erottuivat Länsi- ja Pohjois-Euroopan maiden lisäksi Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti, kun taas huonommin vertailussa pärjäsivät Itä-Euroopan ja Etelä-Amerikan maat. Suomi pärjäsi vertailussa hyvin ja sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.

Tutkimuksen mukaan investoinnit terveydenhuollon julkiseen rahoitukseen, tiloihin ja henkilöstöön vähentävät koronakuolleisuutta enemmän kuin investoinnit yksityiseen rahoitukseen nojaaviin terveydenhuoltojärjestelmiin.

- Varautumista pandemioihin voidaan parantaa lisäämällä julkisen terveydenhoidon voimavaroja ja parantamalla sen toimivuutta, professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta tulkitsee.

Tutkimuskohteena olivat talousjärjestö OECD:n jäsenmaita ja yhteistyömaita. Terveydenhuoltojärjestelmien ominaispiirteiden tarkastelu perustui tutkijoiden aikaisempaan työhön, jossa ryhmiteltiin kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiä rahoituksen, palvelujen järjestämisen ja suorituskyvyn mukaan.

Tutkimus ”Health system characteristics and COVID-19 performance in high-income countries” ilmestyi tiedejulkaisussa BMC Health Services Research https://doi.org/10.1186/s12913-023-09206-z

Lisätiedot:

Iris Moolla
puh. +358 44 2506303
iris.moolla@helsinki.fi

Heikki Hiilamo
puh. +358 40 3587203
heikki.hiilamo@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme