HUS

Juuri julkaistu: Raskausajan antioksidanttien saannilla ei yhteyttä lapsen maitoallergiaan

Jaa

Lapsen lehmänmaitoallergiaa ei voi ehkäistä raskausajan antioksidantti-lisäravinteilla. Raskaana olevat saavat riittävän määrän antioksidantteja tavallisesta, terveellisestä ruokavaliosta.

Lehmänmaitoallergia on yksi pienten lasten yleisimmistä ruoka-allergioista ja siihen sairastuu Suomessa 3–4-vuotiaista lapsista 2–6 prosenttia. Eri ympäristötekijöiden, kuten äidin raskauden aikaisen ravinnon, on arveltu olevan lehmänmaitoallergian taustalla, mutta asiasta on vähän tutkimustietoa.

HUSin, Tampereen yliopiston ja THL:n yhteistyönä tutkittiin odottavan äidin ravinnosta sekä ravinnosta ja lisäravinteista saatujen antioksidanttien yhteyttä lapsen lehmänmaitoallergian kehittymiseen.

Antioksidanttien tiedetään estävän muiden yhdisteiden hapettumista ja vaikuttavan puolustusjärjestelmän toimintaan. Antioksidantteja ovat muun muassa A-, C- ja E-vitamiinit sekä betakaroteiini ja seleeni.

Monipuolinen ruokavalio tärkeintä

Tutkimuksessa ilmeni, ettei antioksidanttien saannilla ollut yhteyttä syntyvän lapsen myöhempään lehmänmaitoallergiaan ruokavaliosta tai ruokavaliosta ja lisäravinteista saatuna. Odottavan äidin kannattaa siis syödä monipuolista, terveellistä ja tavallista ruokaa myös silloin, kun haluaa ehkäistä syntyvän lapsensa maitoallergiaa.

”Antioksidanttilisää ei kannata käyttää tarpeettomasti, ainoastaan silloin, kun ruokavaliossa on vakavia puutteita. Syntynyt lapsi saa puolestaan parhaiten sietokykyä täysimetyksellä ja myöhemmin monipuolisella ruokavaliolla”, tutkimuksen toinen tekijä, ravitsemusterapeutti, FT Jetta Tuokkola HUSin Uudesta lastensairaalasta sanoo.

Odottavien äitien betakaroteiinin saanti oli heikosti yhteydessä syntyvän lapsen suurentuneeseen lehmänmaitoallergian riskiin.

”Olemme varovaisia tekemään tästä löydöksestä johtopäätöksiä, sillä kyseessä on ensimmäinen epidemiologinen tutkimus äidin raskausajan antioksidanttien saannin yhteydestä syntyvän lapsen myöhempään maitoallergian riskiin”, LL Anni Lamminsalo Tampereen yliopistosta kertoo.

Artikkeli on osa Lamminsalon maitoallergiaa käsittelevää väitöskirjaa. Hän aloittaa joulukuussa HUSin nuorisopsykiatriassa lääkärinä.

Tutkimus kokosi tietoa laajalti

The British Journal of Nutrition -tiedelehdessä juuri julkaistu suomalaistutkimus on ensimmäinen selvitys äidin raskausajan antioksidanttien saannin yhteydestä lapsen maitoallergiaan.

”Ravitsemuksen selvittäminen suurella ihmisryhmällä on vaativaa, joten tutkimuksessa yhdistettiin siinä kerättyjä tietoja eri rekistereihin sekä muiden tutkimusten aineistoihin, joita analysoitiin erilaisin tilastollisin menetelmin”, Jetta Tuokkola kertoo.

Tutkimus on osa THL:n DIPP-ravintotutkimusta. Se pohjautuu laajaan DIPP-tutkimukseen, jossa on vuodesta 1994 lähtien selvitetty vastasyntyneiltä tyypin 1 diabetekselle altistavia tekijöitä. DIPP-ravintotutkimuksessa saatiin tietoa odottavien äitien raskausajan ruokavaliosta, jota tutkittiin 8. raskauskuukautta koskevalla kyselyllä. Odottavien äitien saama ravintotekijöiden keskimäärä laskettiin THL:n ylläpitämän elintarvikkeiden koostumustietopankin avulla.

Tutkimukseen vuosina 1997 - 2004 osallistuneiden lasten maitoallergiat puolestaan selvitettiin Kelan erityiskorvausrekisterin avulla. Tiedot yhdistettiin DIPP-ravintotutkimuksen seurantaan lapsen astmasta, allergiasta sekä allergisesta nuhasta viidenvuoden ikään mennessä.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. 

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme