Jyväskylän yliopisto

Juuri se oikea kumppani: Harvinainen ilokaasun metallikompleksi avaa uusia näkökulmia tehokkaan kasvihuonekaasun muuntamiseen vaarattomiksi aineiksi

Jaa

Ilokaasu eli dityppioksidi (N2O ) on sukulaismolekyylinsä hiilidioksidin (CO2) kanssa huomattava kasvihuonekaasu sekä pääasiallinen ilmakehän otsonikerrosta heikentävä aine 2000-luvulla. Sen päästöjen hillitsemiseen etsitään uusia keinoja. Tuore kemian alan tutkimus osoitti, että dityppioksidi pystyy sitoutumaan riittävän vahvasti metalleihin, mikä puolestaan auttaa suunnittelemaan uusia metallikomplekseja, joissa sitoutuminen olisi vielä vahvempaa. Tämä voisi mahdollistaa dityppioksidin laajemman käytön synteesikemiassa ja sen katalyyttisen hajottamisen ilmakehän kannalta vaarattomiksi aineiksi. Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistiin Angewandte Chemie International Edition -julkaisusarjassa erittäin tärkeän julkaisun statuksella 17.2.2021.

Kuin kaksi marjaa. Tutkimuksessa valmistetut dityppioksidin ja hiilidioksidin metallikompleksit auttavat ymmärtämään yhtäläisyyksiä ja eroja tärkeiden kasvihuonekaasujen kemiassa. Kuva: Monika Stolar ja Chris Gendy
Kuin kaksi marjaa. Tutkimuksessa valmistetut dityppioksidin ja hiilidioksidin metallikompleksit auttavat ymmärtämään yhtäläisyyksiä ja eroja tärkeiden kasvihuonekaasujen kemiassa. Kuva: Monika Stolar ja Chris Gendy

Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että maailmanlaajuiset dityppioksidipäästöt ovat olleet merkittävässä kasvussa viimeisen neljän vuosikymmenen ajan, suurimpien päästölähteiden liittyessä maanviljelyyn. Vaikka dityppioksidia on ilmakehässä noin 1000 kertaa vähemmän kuin hiilidioksidia, on se kasvihuonekaasuna noin 300 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi.

Luonnossa dityppioksidi muuntuu entsyymien avulla typeksi ja vedeksi, ja tätä prosessia voidaan matkia laboratorioympäristössä katalyyttisten metallikompleksien avulla. Dityppioksidin vuorovaikutuksesta metallien kanssa tiedetään kuitenkin varsin vähän, mikä on hämmentävää, sillä hiilidioksidin koordinaatioyhdisteitä tunnetaan runsaasti. Tässä suhteessa nämä kemialliset sukulaiset näyttävät käyttäytyvän hyvin eri tavalla, mitä on aiemmin selitetty hiilidioksidin ja dityppioksidin erilaisella kyvyllä sitoutua metalleihin.

“Yritimme löytää kirjallisuudesta syytä sille, miksi dityppioksidi sitoutuu metalleihin hiilidioksidia heikommin, mutta aiemmat tutkimukset johtivat lähinnä kehäpäätelmiin. Monessa selityksessä viitattiin dityppioksidin yksittäisiin ominaisuuksiin, mutta lähes samat ominaisuudet löytyvät myös hiilidioksidilta”, toteaa professori Heikki M. Tuononen Jyväskylän yliopistosta.

"Professori Tuonosen Killam-tutkijavierailun aikana päätimme ryhtyä tutkimaan asiaa tarkemmin valmistamalla hiilidioksidin ja dityppioksidin samanlaiset metallikompleksit, ja analysoimalla niitä kokeellisin ja teoreettisin menetelmin", kertoo professori Roland Roesler Calgaryn yliopistosta.

Harvinainen metallikompleksi on pysyvä jopa huoneenlämmössä

Kaksivuotisen tutkimusprojektin tulokset osoittivat, että dityppioksidi ja hiilidioksidi sitoutuvat metalleihin vastaavalla tavalla, dityppioksidi jopa hieman hiilidioksidia paremmin.

”Dityppioksidin kyky toimia hapettimena on pääosin, tai jopa kokonaan, syy sille, miksi sen metallikomplekseja tunnetaan vain muutamia”, sanoo Heikki Tuononen.

”Valitsemalla dityppioksidin kumppaniksi huonosti hapettuvan metallin, saimme valmistettua harvinaisen kompleksin, joka on pysyvä jopa huoneenlämpötilassa”, jatkaa tohtori Chris Gendy, joka oli osittain vastuussa projektiin liittyvästä kokeellisesta työstä.

Tutkimusprojektin tulokset eivät siis ainoastaan osoita, että dityppioksidi pystyy sitoutumaan riittävän vahvasti metalleihin, vaan ne myös auttavat suunnittelemaan uusia metallikomplekseja, joissa sitoutuminen olisi vielä vahvempaa. Tämä voisi mahdollistaa dityppioksidin laajemman käytön synteesikemiassa.

“Dityppioksidi on monin tavoin hyvä hapetin. Se on termodynaamisesti vahva, suhteellisen edullinen ja tuottaa sivutuotteena vain typpikaasua”, selittää Tuononen.

“Olisi hienoa, jos dityppioksidia voitaisiin käyttää laajemmin hapettimena metallikatalysoiduissa reaktioissa. Samanaikaisesti on kuitenkin hyvä pitää esillä sen rooli ilmakehän kemiassa”, arvioi Roland Roesler.

"Luonto hajottaa entsyymien avulla suuren osan tuottamastaan dityppioksidista ilmakehän kannalta vaarattomaan muotoon. Samaan tavoitteeseen tulisi pyrkiä myös ihmisten toiminnan aiheuttamien päästöjen kanssa kehittämällä uusia katalyytteja”, tutkijat toteavat yhteisenä päätelmänä.

Tutkimusartikkeli "Side‐on Coordination in Isostructural Nitrous Oxide and Carbon Dioxide Complexes of Nickel” (Braulio Michele Puerta Lombardi, Chris Gendy, Benjamin S. Gelfand, Guy M. Bernard, Roderick E. Wasylishen, Heikki M. Tuononen ja Roland Roesler) julkaistiin Angewandte Chemie International Edition -julkaisusarjassa statuksella “Very Important Paper” 17.2.2021. Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1002/anie.202011301

Projektin tutkimusresursseista ovat pääosin vastanneet Calgaryn, Jyväskylän ja Albertan yliopistot sekä Kanadan innovaatiosäätiö (CFI) ja Suomen hila- ja pilvilaskennan infrastruktuuri (FGCI). Projekti on saanut rahoitusta myös Euroopan tiedeneuvostolta (ERC) EU:n Horizon 2020 -ohjelman kautta (ERC-CoG #772510 H.M.T.) sekä Kanadan Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimusneuvostolta (NSERC Canada) Discovey Grants -ohjelman kautta (DG#2019-07195 R.R. ja DG#2019-06816 R.E.W).

Lisätietoa:
Heikki M. Tuononen, puh. +358-40-805-3713, heikki.m.tuononen@jyu.fi
Roland Roesler, puh. +1-403-220-5366, roesler@ucalgary.ca

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuin kaksi marjaa. Tutkimuksessa valmistetut dityppioksidin ja hiilidioksidin metallikompleksit auttavat ymmärtämään yhtäläisyyksiä ja eroja tärkeiden kasvihuonekaasujen kemiassa. Kuva: Monika Stolar ja Chris Gendy
Kuin kaksi marjaa. Tutkimuksessa valmistetut dityppioksidin ja hiilidioksidin metallikompleksit auttavat ymmärtämään yhtäläisyyksiä ja eroja tärkeiden kasvihuonekaasujen kemiassa. Kuva: Monika Stolar ja Chris Gendy
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Äiti muiden joukossa – vammaisten naisten äitiys on yhteiskunnallisena kysymyksenä jännitteinen15.4.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisessa yhteiskunnassa on käyty viime aikoina huolestunutta julkista keskustelua vähäisestä syntyvyydestä. Tästä huolimatta yhteiskunnassamme ei suhtauduta samalla tavoin kaikkien naisten haaveisiin äitiydestä, vaan käsitykset hyvästä äitiydestä voivat olla kapeita. KM Anita Lappeteläisen tuore väitöstutkimus tuo esiin yhden yhteiskunnallisen vähemmistöryhmän, fyysisesti vammaisten äitien, äänen.

Pelaamalla paremmaksi pomoksi - henkilöstöjohtamisen skenaariopelistä sorvataan vientituotetta15.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Miltä kuulostaisi tutkimukseen pohjautuva digipedagoginen HR-skenaariopeli? Suomeksi sanottuna kyse on uudenlaisesta tavasta kehittää henkilöstöjohtamista peliympäristössä, joka on niin yksinkertainen, että siitä on innostuttu myös yritysmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa luotu peli on saanut erinomaista palautetta paitsi opiskelijoilta, myös yliopiston ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Nyt siitä havitellaan tulevaisuuden työelämätaitoja tukevaa kansainvälistä tuotetta.

Vasta yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarin kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta13.4.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin World Health Organization Disability Assesment Schedule (WHODAS) 2.0 toimintakykymittarin lyhyen version toimivuutta kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla ihmisillä. TtM Niina Katajapuun väitöskirjatutkimuksen tuloksena saatiin tieto mittarin pienimmästä havaittavasta muutoksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme