Helsingin yliopisto

Juurikäävän määrä vaikuttaa merkittävästi metsän tuulituhoihin

Jaa

Euroopassa merkittävimmän tuhoriskin kuusivaltaisille metsille aiheuttavat juurikääpä, tuuli ja kirjanpainaja. MMM Juha Honkaniemi Helsingin yliopistosta kehitti väitöskirjatyössään mallin, jonka avulla voidaan tarkastella tuhoriskejä metsikkötasolla. Mallia voidaan käyttää muun muassa erilaisten torjuntakeinojen vertailuun metsien tuhoriskien hallinnassa.

Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja taloudellisesti arvokasta runkopuuta aiheuttaen kasvutappioita, kuolleisuutta sekä vähentäen puutavaran arvoa.
Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja taloudellisesti arvokasta runkopuuta aiheuttaen kasvutappioita, kuolleisuutta sekä vähentäen puutavaran arvoa.

Erilaiset häiriöt, kuten myrskyt ja sienitaudit, ovat merkittävä osa metsäekosysteemin toimintaa. Ne ovat satunnaisia ja lyhytkestoisia tapahtumia, jotka muuttavat metsäekosysteemiä usein oleellisesti.

Honkaniemi osoittaa tutkimuksessaan, että juurikäävän dynamiikan merkittävin tekijä ovat itiö- ja juuristotartunnat suuriin kantoihin. Lisäksi juurikäävän määrä metsikössä vaikuttaa merkittävästi metsikön tuulituhoriskiin. Tuulituhojen määrä vaikutti puolestaan niitä seuraaviin kirjanpainajatuhoihin.

– Metsätuhot ovat vaikutuksissa vahvasti toisiinsa ja niitä tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena, kertoo MMM Juha Honkaniemi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Häiriöt ovat luontainen osa metsien dynamiikkaa. Myös kasvatusmetsissä muutamien puiden kuolema on osa luonnon kiertokulkua, mutta isoja häiriöitä voidaan pitää metsätuhoina, sillä ne aiheuttavat merkittävän riskin metsänkasvatuksen kannattavuudelle. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän metsätuhoriskiä erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon boreaalisissa metsissä.

Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja taloudellisesti arvokasta runkopuuta aiheuttaen kasvutappioita, kuolleisuutta sekä vähentäen puutavaran arvoa. Lisäksi puiden mekaaninen vastustuskyky tuulta vastaan heikkenee lahon myötä ja lisää metsiköin alttiutta tuulituhoille. Tuulituhopuista hyötyvät puolestaan kirjanpainajat, jotka pystyvät voittamaan jo valmiiksi heikentyneiden puiden puolustuskyvyn terveitä puita helpommin.

– Kirjanpainajat hyötyvät heikentyneistä puista, kuten tuulenkaadoista, erityisesti silloin, kun niiden kanta on pieni. Kirjanpainajat luottavat joukkovoimaan hyökätessään puuta vastaan, sillä puut voivat tiettyyn rajaan asti torjua kirjanpainajia. Kannan ollessa pieni ne voivat murtaa vain heikentyneiden puiden puolustusmekanismin.  Suotuisissa olosuhteissa kannan kasvaessa ne voivat aiheuttaa massiivisiakin tuhoja hyökäten menestyksekkäästi myös elävien puiden kimppuun, kertoo Honkaniemi.  

Honkaniemi kehitti väitöskirjatyössään mekanistisia malleja kolmen edellä mainitun tuhonaiheuttajan kehityksen ennustamiseksi. Mallit on liitetty metsikön kasvua ja dynamiikkaa kuvaavaan ohjelmistoon, jonka avulla voidaan tarkastella tuhoriskejä metsikkötasolla erilaisissa skenaarioissa. Honkaniemi loi näistä malleista WINDROT-mallikokonaisuuden, jonka avulla voidaan ensimmäistä kertaa simuloida eri tuhoaiheuttajien välisiä yhdysvaikutuksia.

– Pystymme nyt simuloimaan metsikön kasvua ja rakennetta ottaen huomioon metsänhoidon ja metsikköön kohdistuvat tuhoriskit. Kehitetyt mallit simuloivat kukin yhden tuhonaiheuttajan kehitystä metsikkötasolla, mutta ne kulkevat käsi kädessä ja ottavat huomioon toisensa simulointien aikana, selittää Honkaniemi.

Mallikokonaisuus on tällä hetkellä suunnattu tutkimuskäyttöön ja sen avulla voidaan jatkossa arvioida  erilaisiin metsänkasvatusketjuihin liittyviä tuhoriskejä.

Väitös:

MMM Juha Honkaniemi väittelee 16.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Integrating mechanistic disturbance models and stand dynamics of Norway spruce" (Mekanististen metsätuhomallien ja kuusen metsikködynamiikan yhteenliittäminen ). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ls B2), Latokartanonkaari 7.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Jonàs Oliva, SLU - Sveriges lantbruksuniversitet, ja kustoksena on professori Kari Heliövaara.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Honkaniemi, puh. 050 575 7150, juha.honkaniemi@helsinki.fi

Kuvat

Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja taloudellisesti arvokasta runkopuuta aiheuttaen kasvutappioita, kuolleisuutta sekä vähentäen puutavaran arvoa.
Juurikääpä lahottaa puiden juuristoa ja taloudellisesti arvokasta runkopuuta aiheuttaen kasvutappioita, kuolleisuutta sekä vähentäen puutavaran arvoa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0504150396

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme