Helsingin yliopisto

Juutuitko aamuruuhkaan? Uudet aineistot avaavat saavutettavuuden ajalliset muutokset

Jaa

Matkapuhelindata, some-päivitykset ja avoimesti saatavilla olevat aineistot liikenneverkostosta kertovat ihmisten kyvystä liikkua paikasta toiseen. Henrikki Tenkanen on yhdistänyt maantieteen väitöstutkimuksessaan näitä tietolähteitä ja kehittänyt uusia tapoja tutkia saavutettavuutta.

Saavutettavuusanalyysi on alue- ja kaupunkisuunnittelun työkalu. Se auttaa myös yksittäistä ihmistä arjen valinnoissa. Mistä kannattaisi ostaa asunto, jotta liikkuminen aamun tunteina työpaikalle sujuisi nopeasti ja pääsen nopeasti lähimpään ruokakauppaan tai harrastuksiin?

”Saavutettavuus näyttäytyy erilaisena riippuen siitä mihin kellonaikaan ja millä kulkutavalla olemme liikenteessä. Sitä pitäisi pystyä myös mittaamaan nuo asiat huomioon ottaen” sanoo Henrikki Tenkanen.

Ehdinkö perille parhaiten autolla, bussilla vai polkien

Saavutettavuustutkimuksessa on tärkeää huomioida ne kulkumuodot, jotka kullakin alueella ovat oikeasti käytössä. Esimerkiksi Helsingissä autoilun lisäksi täytyy siis tarkastella saavutettavuutta myös joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Tenkanen on kehittänyt näiden mallintamiseen uusia lähestymistapoja.

Toinen ydinteema on saavutettavuuden ajallinen muutos. Ajankäytön pirstaloituessa tarvitaan saavutettavuustutkimusta, joka huomioi saavutettavuuden ajallisen vaihtelun esimerkiksi eri vuorokauden aikoina.

Vuorokausirytmi mukaan saavutettavuusmallinnukseen

”Vaikkapa lähikaupan saavutettavuus on kovin erilainen yöaikaan kuin keskipäivällä. Tästä pitäisi olla ymmärrys, jos erilaisten ihmisten tarpeet halutaan huomioida suunnittelussa. Liikenneverkon, palveluiden ja ihmisten sijainnin muutokset ajassa on nykymenetelmin mahdollista ottaa huomioon dynaamisessa saavutettavuusmallinnuksessa”, Tenkanen toteaa.

Tutkimus tarvitsee kuitenkin uudenlaisia aineistoja, joita Tenkanen hyödyntää tutkimuksessaan.

Hän yhdistää avoimesti saatavilla olevia liikenneverkkoa kuvaavia aineistoja ihmisten sijaintia kuvaaviin aineistoihin, kuten matkapuhelindataan ja sosiaalisen median kerryttämiin aineistoihin.

”Avoin datapolitiikka ja älypuhelinten kerryttämä aineisto tekevät tällaiset analyysit ensi kertaa mahdollisiksi koko kaupungin tasolla”, Tenkanen sanoo. ”Koska analyysitavoista on hyötyä myös kaupunkisuunnittelussa, tutkimusryhmämme on pyrkinyt jakamaan kehittämämme työkalut ja tutkimuksen tuloksena syntyvät laskennalliset aineistot myös muiden käyttöön” Helsingin yliopiston Digital Geography Labissa työskentelevä Tenkanen toteaa. Digital Geography Labin työkaluja ja aineistoja onkin jo käytetty esimerkiksi Helsingin ja Espoon yleiskaavatyön taustalla ja monissa konsulttiyrityksissä.

Lue lisää saavutettavuustutkimuksesta: http://www.helsinki.fi/digital-geography  

FM Henrikki Tenkanen väittelee 17.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Capturing time in space - Dynamic analysis of accessibsility and mobility to support spatial planning with open data and tools". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Physicum, Auditorio D101, Gustaf Hällströmin katu 2 A. https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/fi-fi/Kalenteri/Suomi?id=49877

Vastaväittäjänä on Professor Robert Weibel, University of Zurich, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. Capturing time in space: Dynamic analysis of accessibility and mobility to support spatial planning with open data and tools. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228232

Lisätietoja:

Henrikki Tenkanen
sähköposti: henrikki.tenkanen@helsinki.fi
Puhelin: 050-4484436

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henrikki Tenkanen väittelee perjantaina 17.11. Helsingin yliopistolla.
Henrikki Tenkanen väittelee perjantaina 17.11. Helsingin yliopistolla.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme