Jyrki Kuusinen on Seinäjoen kaupungin yrittäjämyönteisin työntekijä

Seinäjoen kaupungin yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen on Seinäjoen kaupunkikonsernin yrittäjämyönteisin työntekijä. Kuusinen sai ensimmäistä kertaa myönnetyn palkinnon Seinäjoen Yrittäjien Oktober-tapahtumassa perjantaina 28.10.

Tunnustuksella Seinäjoen Yrittäjät haluaa kannustaa siihen, että tulevaisuudessa kaupunkikonsernissa jokainen työntekijä ajattelisi asioita yrityslähtöisesti.

– Palkinto oli kyllä mukava yllätys. Se on hyvä tapa nostaa esiin yrittäjyyden ja sujuvan yhteistyön merkitystä työntekijöiden keskuudessa, Kuusinen sanoo.  

Valintaperusteluissa todettiin, että Kuusinen hoitaa yritysten asioita jämptisti ja asiantuntevasti kaavoituksen lainalaisuudet huomioiden. Hän on valmis etsimään ratkaisuja, jotta yritysten tarpeissa päästäisiin parhaisiin mahdollisiin lopputuloksiin.

Kuusisen mukaan palkintoperustelut pätevät kaikkeen hänen työpöydälleen päätyvään ja sieltä lähtevään.

– Kaavoittajan tehtävänä on kuunnella ja olla vuorovaikutuksessa useiden tahojen kanssa. Kaikki hankkeet ovat samanarvoisia. Työssä korostuvat lait ja tasapuolisuus, mutta se ei tarkoita byrokratiaa, joustamattomuutta ja hitautta.

Kaavoitus on strateginen työkalu

Kuusinen on työskennellyt kaupungin kaavoitusosastolla 15 vuotta. Seinäjoen kasvu ja kehitys näkyvät arkkitehtien työpöydillä, joissa sovitetaan yhteen eri maankäyttömuotoja.

– Eli sitä, miten asuminen, liikenne, palvelut ja virkistys suunnitellaan ja rakennetaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Yleiskaavatyössä korostuu kaupunkistrategia: minne kaupunki laajenee, missä esimerkiksi asuntoalueet sijaitsevat tai minne rakennetaan liikunta-alueita.

Suunnittelun tähtäin on vuosien, jopa vuosikymmenien päässä. Yleis- ja asemakaavoja on vireillä useita eikä työ on hätäisen hommaa. Yleiskaavaa voidaan tehdä 2–4 vuotta ja asemakaavaa noin vuoden. Asuntoalueille talot valmistuvat parin vuoden päästä asemakaavan valmistumisesta.  

Kuusinen on ollut tekemässä mm. Atrian asemakaavaa, jossa olivat mukana uudet tiejärjestelyt ja siipikarjatehdas. Valion investointihankkeen kaavamuutoksessa katujärjestelyineen tehtiin kuulemisia asukkaiden, yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Viimeaikaisia yrittäjyyttä ja investointeja edistäviä kaavoja ovat olleet Roveksen ja Kapernaumin teollisuusalueeet sekä markethankkeet Tanelinrannassa, Pajuluomalla ja Kasperissa.

Tietoa ja ymmärrystä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Seinäjoen uuden kaupunkistrategian, jossa korostuvat yhteistyö ja kumppanuus. Yritysyhteistyöllä halutaan rakentaa Suomen parasta kaupunkia yrittää.

Miten Seinäjoen kaupunkikonserni voisi lisätä työntekijöidensä yrittäjämyönteisyyttä?

-Työntekijöille olisi hyvä tarjota mahdollisuutta päästä näkemään ja kuulemaan, mitä yrittäjyys on, miten yrittäjät toimivat arjen työssään ja millaisia tarpeita heillä on. Jos et tiedä, mitä toinen tekee, et voi myöskään edistää asioita. Molemminpuolinen tieto ja ymmärrys lisäävät koko kaupungin yrittäjäasennetta, Kuusinen sanoo.

Jyrki Kuusinen

• Arkkitehti, yleiskaavapäällikkö
• Valmistui 1995 arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta
• Harrastaa lenkkeilyä, Joupiskan kuntoportaita ja talvisin erityisesti hiihtoa.
  ”Hiihto on suosikkilajini ja saattaa joskus mennä himon puolelle.”
• Asuu Seinäjoella, lähtöisin Kuortaneelta.
  ”Edesmennyt kaavoitusjohtaja Hilkka Jaakola esitteli minut kerran kansainvälisille arkkitehtivieraille: Se toinen arkkitehti Kuortaneelta.”
• Suosikkiarkkitehti on luonnollisesti se toinen kuortanelainen eli Alvar Aalto.
  ”Villa Mairea teki vaikutuksen. Sinne voisin itsekin muuttaa.”
• Suosikkirakennus Aalto-keskuksessa?
  ”Pääkirjasto Apila on tuonut uutta vireyttä Aalto-keskuksen toimintaan ja ympäristöön, ja se yhdistää luontevasti uuden ja vanhan kirjaston.”
• Millainen on Seinäjoki vuonna 2040?
  ”Seinäjoen ydinkeskustaan on tullut useita asuinkerrostaloja ja asemanseudun toista vaihetta rakennetaan. Valtio on käynnistänyt kaksoisraiteen rakentamisen Tampereelle. Seinäjoen väestömäärä on ylittänyt 75 000 henkilön rajan, mikä on lisännyt pöhinää niin Seinäjoella kuin maakunnassa. Seinäjoki on mukana maakunnan kuntien kanssa edistämässä maakunnan vetovoimaa mm. koulutuksen ja maatalouden saralla. Alueen maatalouden ja elintarvikealan yritysten kanssa kehitellään vähäpäästöistä ja luontoa säästävää ruoantuotantoa. Kuortaneen urheiluopiston kanssa on aloitettu urheiluammattikorkeakoulutoiminta. Seinäjoki on edelleen Suomen paras kunta yrittää ja niittää mainetta kaupunkina, jossa on hyvinvoivat koululaiset.”