Ammattiliitto Jyty ry

Jyty: 100 vuotta hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaen

Jaa
Sata vuotta sitten Suomi oli mitä suurimmassa määrin luokkayhteiskunta, eikä edes kuntia niiden nykyisessä muodossa ollut. Suuremmat kaupungit toki tarjosivat asukkailleen joitain palveluja, mutta kunnallisten palvelujen verkko oli ohut ja harva. Kunnallisilla viranhaltijoilla ei myöskään ollut työehtojaan koskevaa neuvotteluoikeutta, sopimusoikeudesta puhumattakaan – eivätkä he edes kokeneet niitä tarpeellisiksi. Kaupunkien harvat virkamiehet olivat yläluokkaa, hyvin toimeen tulevia ammattilaisia, joilla ei järjestäytymistarvetta ollut.

Kunnallinen virkaehtosopimuslaki säädettiin vuonna 1970, joten nykyisen kaltainen sopimusjärjestelmä on ollut voimassa lähes viisikymmentä vuotta. Järjestelmässä on vuosien varrella tapahtunut muutoksia – keskusjärjestöt ja neuvottelujärjestöt ovat vaihtuneet, yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen rajat ovat siirtyneet – mutta järjestelmä on pysynyt. Tämä järjestelmä on taannut Jytyn jäsenille, aiemmin KVL:n jäsenille, neuvottelu- ja sopimusoikeuden heidän työtään ja työehtojaan koskevissa asioissa.

Nykyistä järjestelmää edelsi aika, jolloin kunnalliset palvelut ja niitä toteuttavien virkamiesten ja toimihenkilöiden asema olivat aivan erilaisia kuin nykyään. Jotta tätä maailmaa voi ymmärtää, täytyy mennä ajassa taaksepäin aina vuoteen 1917 asti.

Järjestäytymistarpeen loi vasta ensimmäisen maailmansodan synnyttämä inflaatio, joka nosti hinnat kymmenkertaisiksi mutta piti virkamiesten palkat ennallaan. Kun palkka ei enää riittänyt elämiseen, muuttui virkasuhteen ehtojen määrittely ajankohtaiseksi. Jytyn edeltäjä eli Suomen Kunnallisvirkamiesyhdistysten Keskusliitto perustettiin Tampereella marraskuussa 1918.

Hyvinvointiyhteiskunnan puolustajat

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomessa alettiin varovaisesti valaa uudenlaisen hyvinvointivaltion perustaa. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltio muuttui todellisuudeksi ja se jatkoi kasvuaan 1980-luvulle asti, kunnes kasvu pysähtyi kuin seinään 1990-luvun alussa.

Missään muualla tämä kasvu – ja kasvun loppuminen – ei ole näkynyt yhtä rajusti kuin kunnallisissa palveluissa, jotka aloittivat lähes nollatasosta ja kasvoivat 1980-luvulle tultaessa nykyisenkaltaiseksi yli 400 000 työntekijän palvelukoneistoksi.

KVL:ää ja sen jäseniä voi syystä pitää hyvinvointiyhteiskunnan tuojina kuntiin ja Jytyä nykypäivänä sen puolustajina. Itse asiassa hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan rinnalle olisi aiheellista luoda uusi käsite, hyvinvointikunta.

Oikeus eläkkeeseen ja lomaan

Sadan vuoden aikana muutos on tapahtunut liiton jäsenten työsuhdeturvassa ja työehdoissa. Perinteisesti julkisen vallan palvelijan kenties keskeisimpänä tehtävänä on ollut taata kuntalaisten tasaveroinen kohtelu kunnissa. Liiton toiminnan alkuaikoina tämä ei kuitenkaan pätenyt virkamiesten kohteluun. Työehdot vaihtelivat kunnasta kuntaan, ja perusoikeudet, kuten oikeus eläkkeeseen tai lomaan, puuttuivat suurimmalta osalta kuntien virkamiehiä.

Oman edun ajaminen oli kuitenkin sääty-yhteiskunnan kasvattamille virkamiehille vaikea ja osin vastenmielinenkin prosessi. Liittoa perustettaessa kunnallisvirkamiehet olivat omissa silmissään ennen kaikkea kuntatyönantajan edustajia, ja vei lähes kolmekymmentä vuotta, ennen kuin liiton jäsenet kypsyivät hyväksymään aktiivisemman neuvotteluaseman. Tämä varovaisuus on ristiriidassa perinteisen ammattiyhdistysliikkeen julkisuuskuvan kanssa, jossa saavutukset perustuvat yleensä joukkovoimaan ja sen käyttöön, työnseisauksiin ja lakkoihin.

Yhteistyökyvyllä tuloksiin

Kunnallisvirkamiesliiton ja Jytyn saavutukset ovat nekin pohjautuneet jäsenkunnan tuomaan joukkovoimaan, mutta ennen kaikkea jäsenistön yhteistyökykyyn. Tässä avainasemassa ovat olleet liitossa alkuaikoina vallinnut virkamiesmentaliteetti ja sen synnyttämät luottamukselliset välit työnantajaan.

1930-luvun alussa kunnissa käyttöön otettu yhtenäinen virkasääntö kesälomineen ja eläkeoikeuksineen on kenties paras osoitus ilman neuvottelu- tai sopimusoikeutta saavutetuista edunvalvonnan tuloksista.

Neuvotteluoikeuden saaminen vuonna 1945 sekä sopimusoikeuden saaminen virkaehtosopimuslainsäädännön myötä 1970-luvun alussa ovat liiton edunvalvonnan merkittäviä virstanpylväitä.

Edunvalvonnassa on käytetty myös perinteisempää joukkovoimaa vaatimusten tukena, vaikka liiton jäsenten lakkoherkkyys onkin kautta aikojen ollut alhainen. Ennen helmikuun 2018 ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa ei liitto ollut koko historiansa aikana käynyt yhtäkään laajaa, jäsenistönsä enemmistöä koskevaa lakkoa, vaan lakot olivat olleet alakohtaisia tai paikallisia.

Ay-liikettä tarvitaan edelleen

Itsenäisen Suomen sataa vuotta on luonnehtinut asteittainen siirtyminen vahvasta valtiosta yhä rajatumpaan julkisvallan rooliin, ja toisaalta rajojaan vahtivasta kansallisvaltiosta globaaliin maailmaan. Tulevaisuudessa muutos jatkuu.

Suomalaista yhteiskuntaa koskettavat tätä kirjoitettaessa monet globaalit muutostekijät, joista suurimpina voi mainita ilmastonmuutoksen, edelleen jatkuvan väestöräjähdyksen ja samanaikaisen eläinlajien massasukupuuton sekä tekoälyn vallankumouksen. Näissä oloissa kenenkään on mahdotonta sanoa mihin suuntaan kehitys vie, tai kuinka nopeasti tuntemamme maailma mullistuu.

Mutta edelleen on olemassa tarve ammattiyhdistysliikkeelle, niin globaalisti kuin paikallisesti. Kun Jytyä perustettiin, lyhyen aikavälin tavoitteena oli saattaa inflaation romahduttama kunnallisvirkamiesten palkkaus elinkelpoiselle tasolle. Pitemmän aikavälin tavoitteena oli saattaa kunnallisten virkamiesten työnteon ehdot yhteneväisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Ja kun Kansainliiton alainen Kansainvälinen työorganisaatio ILO perustettiin vuonna 1919, sen peruskirjaan kirjattiin samat tavoitteet: turvallisuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus maailmanlaajuisesti kaikille työtä tekeville. Nämä tavoitteet ovat edelleen enemmän kuin ajankohtaiset.

Teksti: Antti Parpola, valtiotieteiden tohtori

Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi liitolta on valmistunut 255-sivuinen 100-vuotishistoriateos Neuvotellaan, jonka on kirjoittanut valtiotieteiden tohtori Antti Parpola, Oy Spiritus Historiae Ab. Kirja julkaistaan Jytyn 100-vuotisjuhlaseminaarissa 29.11.2018.

Lue lisää ja tutki liiton aikajanaa:

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Vuosi 2018 on ollut Jytyn 100-vuotisjuhlavuosi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ammattiliitto Jyty ry
Ammattiliitto Jyty ry
Elimäenkatu 5
00510 HELSINKI

020 789 3799https://www.jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Vuosi 2018 on ollut Jytyn 100-vuotisjuhlavuosi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ammattiliitto Jyty ry

Ammattiliitto Jyty: Kolmasosa henkilöstöstä jätettiin ammattikorkeakouluja koskevan työehtosopimuksen ulkopuolelle4.3.2024 16:11:02 EET | Tiedote

Opetusalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala ry eli Sivista on kertonut hyväksyneensä neuvottelutuloksen uudesta ammattikorkeakouluja koskevasta työehtosopimuksesta. Ammattiliitto Jyty korostaa, että työnantaja jätti sopimusneuvottelujen ulkopuolelle kolmasosan koko henkilöstöstä, sillä hallinto- ja tukipalvelutehtäviä tekevillä työntekijäryhmillä ei ollut edustusta neuvotteluissa.

Jyty ilmoitti lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa 31.1. – myös perhepäivähoitajat lakon piirissä23.1.2024 12:00:11 EET | Tiedote

Ammattiliitto Jyty on ilmoittanut poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa 31.1.2024. Lakon piiriin kuuluvat kaikki varhaiskasvatuksen työtehtävät kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen sopimusaloilla Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Myös perhepäivähoito ja leikkipuistotoiminta kuuluvat Jytyn ilmoittaman lakon piiriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye