Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Jyty: Ääripalkkamaltilla ei synny sopimuksia

Jaa

Kesän ja alkusyksyn aikana Suomen talouskasvusta alkoi kuulua ennakoitua positiivisempia viestejä. Vienti alkoi vetää. Vaikka talousnäkymät ovat aiempaa myönteisemmät, palkansaajapuolen vaatimukset palkankorotuksista usean vuoden nollalinjan ja viimeisimpänä jopa miinusmerkkisen palkkakehityksen kääntämiseksi on kuitenkin työnantajapuolelta lytätty. Viestiä on täydennetty, että palkkoja ei voi korottaa, etenkään julkisella sektorilla.

Alavudella Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn yhdistyspäivillä lauantaina 16.9. puhuneen puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan Jyty muiden julkisen sektorin liittojen tavoin ei niele työnantajapuolen vaatimusta ns. äärimaltillisesta palkkalinjasta syksyn neuvottelukierroksella.

”Takana on miinusmerkkinen kiky-sopimus, jossa Jytyn sopimusaloilla etenkin kuntien ja kirkon työntekijöitä rasittavat vielä kaiken muun päälle kikyyn sisällytetty lomarahojen määräaikainen leikkaus”, muistuttaa Pihlajamäki.

”Vientialojen muutamista suurista sopimuksista päätetään aivan lähiaikoina. Jytyn sopimusaloilla seurataan niissä neuvotteluissa saavutettavaa sopimustasoa suurella mielenkiinnolla. Lopulliset sopimustavoitteet päätetään Jytynkin osalta vasta sen jälkeen. Suuresti epäilen palkkatasa-arvonäkökulman jäävän – jälleen kerran - sivurooliin, jos sopimuskierrosta yritetään viedä laajemmalti vientiteollisuuden palkkamallin mukaisesti.”

Pihlajamäki tähdentää, että Jyty ja muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ova ilmoittaneet, että kiky-sopimuksen mukaiset määräaikaiset lomarahaleikkaukset on otettava huomioon sopimusratkaisussa palkanmenetyksiä kompensoimalla.

”Lisähaastetta sopimusneuvotteluihin tuo sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksen lykkääntyminen, joka koskettaa mm. kuntien työnantajaedunvalvontaa ja sen järjestelyä. Sopimuskauden pituudesta sopiminen on tästä johtuen tavanomaista haasteellisempi kysymys. Eräs vaihtoehto ratkaisuksi sopimuskaudesta voisi olla kahdesta jaksosta rakentuva sopimus, josta jälkimmäinen olisi tarvittaessa irtisanottavissa.”

Jytyn sopimuspöydällä on pitkälti toistakymmentä sopimusta ja kaikilla niillä tavoitellaan palkankorotuksia jo vuodelle 2018. Korotus tarkoittaisi joko euromääräistä tai ns. sekalinjaa. Lisäksi sopimukseen tulee sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät.

”Pelkästään prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla prosenttikorotukset vain lisäävät jo muutenkin kasvamaan päin olleita palkkaeroja.”

Pihlajamäki painottaa, että palkankorotusmalli on kuitenkin tällä hetkellä vielä pääosin auki. ”Liittokierroksilla on usein sovittu yleiskorotuksista, jonka saavat kaikki sopimuksen piirissä olevat. Toinen mahdollisuus, ja viime vuosina yhä useammin käytetty on ollut, että korotuksesta osa jätetään paikallisella tasolla sovittavaksi. Tällöin mukana on oltava ns. perälauta eli, jos sopuun paikallisesti sovittavista korotuksista ei päästä, korotukset ovat ns. yleiskorotuksia.”

Kustannusvaikutus monesta palasta

Pihlajamäki muistuttaa, että neuvotteluissa sovitaan yleensä palkkojen lisäksi monista työehdoista, joille lasketaan kustannusvaikutus.  ”Työehtosopimus on aina kokonaisuus, jossa kaikille siihen kuuluville palasille lasketaan hintalappu.”

Jytyn puheenjohtaja korostaa, että työhyvinvoinnin edistäminen on nykyisessä uudistusmyllerryksessä erityisen tärkeää. ”Koulutus, mm. lisä- ja täydennyskoulutus, perehdytys sekä osatyökykyisten ammatillinen kuntoutus ovat mm. sopimuspöydällä olevia kokonaisuuden tärkeitä paloja, ja jotka vaikuttavat myös työhyvinvointiin.”

”Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä ja heidän asemansa parantaminen mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat tärkeällä sijalla sopimuslistallamme.”

Pihlajamäki huomauttaa, että nyt meneillään olevalla liittokierroksella keskusjärjestöjöillä on monesta aiemmasta sopimuskierroksesta poiketen vain koordinoijan asema.

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Asemamiehenkatu 4
00520 HELSINKI

020 789 3799http://www.jytyliitto.fi

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Jyty: Budjetilla irti irtisanomisten tieltä8.8.2018 13:00Tiedote

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki varoittaa vuoden 2019 budjetin valmisteluun kokoontunutta maan hallitusta toimista, joilla leikataan kuntien valtionosuuksista ja sitä kautta myös mm. tukipalveluita tuottavien naisvaltaisten alojen työntekijöiltä. Viimeisimpänä esimerkkinä Lahden ammattikorkeakoulu (LamK), jossa henkilöstölle ilmoitettiin 7.8. elokuun 20. päivä alkavista yt-neuvotteluista, joilla haetaan kolmen miljoonan säästöjä ensi vuodelle. Se tarkoittaisi henkilöstömenoissa noin 50 henkilötyövuoden suuruista euromäärää. Tällä hetkellä Lamkissa on 364 kokoaikaista työntekijää.

Jyty: Ett omställningsskyddsprogram behövs till social- och hälsovårds- och landskapsreformen24.5.2018 09:55Tiedote

Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jytys förbundsfullmäktige kräver ett omställningsskydd och anställningstrygghet för alla anställda som övergår till landskapen och den privata sektorn i början av år 2020 till följd av social- och hälsovårds- och landskapsreformen. I lagen om införande borde ett uppsägningsskydd skrivas in som skulle gälla t.o.m. år 2025 för de anställdas anställningar. Detta skulle främja arbetstagarnas möjligheter att anpassa sig till omställningen, skapa trygghet i arbetslivet och trygga en snabb tillgång på kompetent arbetskraft. Och viktigast av allt: lagen skulle inte bli ett arbetslöshetsprojekt som gör folk arbetslösa.

Jyty: Sote- ja maakuntauudistukseen saatava muutosturvaohjelma24.5.2018 09:12Tiedote

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn liittovaltuusto vaatii sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena maakuntiin ja yksityiselle sektorille vuoden 2020 alusta siirtyvälle henkilöstölle muutos- ja palvelussuhdeturvaa. Voimaanpanolakiin tulisi kirjata henkilöstön työsuhteen irtisanomissuoja vuoteen 2025 saakka. Se edistäisi työntekijöiden mahdollisuuksia sopeutua muutokseen, loisi turvallisuutta työelämään ja turvaisi sen, että saatavilla olisi nopeasti osaavaa työvoimaa. Ja mikä tärkeintä: laista ei tulisi ihmisiä kortistoon ajava työttömyyshanke.

Jyty: Det bör reserveras tillräckligt med euro för landskapens löneharmonisering23.5.2018 09:29Tiedote

Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty rf:s ordförande Maija Pihlajamäki betonar att löneharmoniseringen är en väsentlig del av sote- och landskapsreformen och dess förverkligande. ”Landskapen behöver ordentligt med euro från staten för olika förändringskostnader, bl a för skapande av en ny styrelse och nya strukturer. Stödet i euro och dess tillräcklighet inverkar väsentligt speciellt på förverkligandet av löneharmoniseringen”, betonade Pihlajamäki när hon talade i samband med förbundsfullmäktiges möte i Kuopio.

Jyty: Maakuntien palkkaharmonisointiin varattava riittävästi euroja23.5.2018 09:26Tiedote

Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa, että palkkaharmonisointi on olennainen osa sote- ja maakuntauudistusta ja sen toteuttamista. ”Maakunnat tarvitsevat valtiolta runsaasti euroja erilaisiin muutoskustannuksiin, mm. uuden hallinnon ja uusien rakenteiden luomiseksi. Euroissa laskettava tuki ja sen riittävyys vaikuttaa olennaisesti erityisesti palkkaharmonisoinnin toteuttamiseen”, painotti Pihlajamäki puhuessaan liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Kuopiossa.

Jyty: Varhaiskasvatuksen lakiesityksessä suuria ongelmia21.5.2018 11:00Tiedote

Varhaiskasvatuslakiesityksen aikaisempaa korkeammat henkilöstön kelpoisuusvaatimukset uhkaavat viedä työt tuhansilta lastenhoitajilta. Samalla eriytettäisiin varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit omiin ammattiryhmiinsä. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vastustaa lakiesitystä, koska se puuttuu voimakkaasti henkilöstörakenteeseen ja koulutusvaatimuksiin. Sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajilla pitää olla oikeus toimia opettajina jatkossakin, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme