Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Jyty: Ääripalkkamaltilla ei synny sopimuksia

Jaa

Kesän ja alkusyksyn aikana Suomen talouskasvusta alkoi kuulua ennakoitua positiivisempia viestejä. Vienti alkoi vetää. Vaikka talousnäkymät ovat aiempaa myönteisemmät, palkansaajapuolen vaatimukset palkankorotuksista usean vuoden nollalinjan ja viimeisimpänä jopa miinusmerkkisen palkkakehityksen kääntämiseksi on kuitenkin työnantajapuolelta lytätty. Viestiä on täydennetty, että palkkoja ei voi korottaa, etenkään julkisella sektorilla.

Alavudella Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn yhdistyspäivillä lauantaina 16.9. puhuneen puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan Jyty muiden julkisen sektorin liittojen tavoin ei niele työnantajapuolen vaatimusta ns. äärimaltillisesta palkkalinjasta syksyn neuvottelukierroksella.

”Takana on miinusmerkkinen kiky-sopimus, jossa Jytyn sopimusaloilla etenkin kuntien ja kirkon työntekijöitä rasittavat vielä kaiken muun päälle kikyyn sisällytetty lomarahojen määräaikainen leikkaus”, muistuttaa Pihlajamäki.

”Vientialojen muutamista suurista sopimuksista päätetään aivan lähiaikoina. Jytyn sopimusaloilla seurataan niissä neuvotteluissa saavutettavaa sopimustasoa suurella mielenkiinnolla. Lopulliset sopimustavoitteet päätetään Jytynkin osalta vasta sen jälkeen. Suuresti epäilen palkkatasa-arvonäkökulman jäävän – jälleen kerran - sivurooliin, jos sopimuskierrosta yritetään viedä laajemmalti vientiteollisuuden palkkamallin mukaisesti.”

Pihlajamäki tähdentää, että Jyty ja muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ova ilmoittaneet, että kiky-sopimuksen mukaiset määräaikaiset lomarahaleikkaukset on otettava huomioon sopimusratkaisussa palkanmenetyksiä kompensoimalla.

”Lisähaastetta sopimusneuvotteluihin tuo sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksen lykkääntyminen, joka koskettaa mm. kuntien työnantajaedunvalvontaa ja sen järjestelyä. Sopimuskauden pituudesta sopiminen on tästä johtuen tavanomaista haasteellisempi kysymys. Eräs vaihtoehto ratkaisuksi sopimuskaudesta voisi olla kahdesta jaksosta rakentuva sopimus, josta jälkimmäinen olisi tarvittaessa irtisanottavissa.”

Jytyn sopimuspöydällä on pitkälti toistakymmentä sopimusta ja kaikilla niillä tavoitellaan palkankorotuksia jo vuodelle 2018. Korotus tarkoittaisi joko euromääräistä tai ns. sekalinjaa. Lisäksi sopimukseen tulee sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät.

”Pelkästään prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla prosenttikorotukset vain lisäävät jo muutenkin kasvamaan päin olleita palkkaeroja.”

Pihlajamäki painottaa, että palkankorotusmalli on kuitenkin tällä hetkellä vielä pääosin auki. ”Liittokierroksilla on usein sovittu yleiskorotuksista, jonka saavat kaikki sopimuksen piirissä olevat. Toinen mahdollisuus, ja viime vuosina yhä useammin käytetty on ollut, että korotuksesta osa jätetään paikallisella tasolla sovittavaksi. Tällöin mukana on oltava ns. perälauta eli, jos sopuun paikallisesti sovittavista korotuksista ei päästä, korotukset ovat ns. yleiskorotuksia.”

Kustannusvaikutus monesta palasta

Pihlajamäki muistuttaa, että neuvotteluissa sovitaan yleensä palkkojen lisäksi monista työehdoista, joille lasketaan kustannusvaikutus.  ”Työehtosopimus on aina kokonaisuus, jossa kaikille siihen kuuluville palasille lasketaan hintalappu.”

Jytyn puheenjohtaja korostaa, että työhyvinvoinnin edistäminen on nykyisessä uudistusmyllerryksessä erityisen tärkeää. ”Koulutus, mm. lisä- ja täydennyskoulutus, perehdytys sekä osatyökykyisten ammatillinen kuntoutus ovat mm. sopimuspöydällä olevia kokonaisuuden tärkeitä paloja, ja jotka vaikuttavat myös työhyvinvointiin.”

”Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä ja heidän asemansa parantaminen mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat tärkeällä sijalla sopimuslistallamme.”

Pihlajamäki huomauttaa, että nyt meneillään olevalla liittokierroksella keskusjärjestöjöillä on monesta aiemmasta sopimuskierroksesta poiketen vain koordinoijan asema.

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Asemamiehenkatu 4
00520 HELSINKI

020 789 3799http://www.jytyliitto.fi

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Jyty: Det bör reserveras tillräckligt med euro för landskapens löneharmonisering23.5.2018 09:29Tiedote

Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty rf:s ordförande Maija Pihlajamäki betonar att löneharmoniseringen är en väsentlig del av sote- och landskapsreformen och dess förverkligande. ”Landskapen behöver ordentligt med euro från staten för olika förändringskostnader, bl a för skapande av en ny styrelse och nya strukturer. Stödet i euro och dess tillräcklighet inverkar väsentligt speciellt på förverkligandet av löneharmoniseringen”, betonade Pihlajamäki när hon talade i samband med förbundsfullmäktiges möte i Kuopio.

Jyty: Maakuntien palkkaharmonisointiin varattava riittävästi euroja23.5.2018 09:26Tiedote

Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa, että palkkaharmonisointi on olennainen osa sote- ja maakuntauudistusta ja sen toteuttamista. ”Maakunnat tarvitsevat valtiolta runsaasti euroja erilaisiin muutoskustannuksiin, mm. uuden hallinnon ja uusien rakenteiden luomiseksi. Euroissa laskettava tuki ja sen riittävyys vaikuttaa olennaisesti erityisesti palkkaharmonisoinnin toteuttamiseen”, painotti Pihlajamäki puhuessaan liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Kuopiossa.

Jyty: Varhaiskasvatuksen lakiesityksessä suuria ongelmia21.5.2018 11:00Tiedote

Varhaiskasvatuslakiesityksen aikaisempaa korkeammat henkilöstön kelpoisuusvaatimukset uhkaavat viedä työt tuhansilta lastenhoitajilta. Samalla eriytettäisiin varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit omiin ammattiryhmiinsä. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vastustaa lakiesitystä, koska se puuttuu voimakkaasti henkilöstörakenteeseen ja koulutusvaatimuksiin. Sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajilla pitää olla oikeus toimia opettajina jatkossakin, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Jyty: Stora problem i lagförslaget för småbarnspedagogik21.5.2018 11:00Tiedote

Högre än tidigare behörighetskrav på personalen i lagförslaget för småbarnspedagogik hotar att ta arbetet från tusentals barnskötare. Samtidigt skulle man avskilja småbarnspedagogikens lärare och socionomer i sina egna yrkesgrupper. Jytys ordförande Maija Pihlajamäki är emot lagförslaget för det ingriper kraftigt i personalstrukturen och utbildningskraven. Barnträdgårdslärare med socionombakgrund borde ha rätt att verka som lärare också i fortsättningen, betonar Jytys ordförande.

Jyty: Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennettävä25.4.2018 10:17Tiedote

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ihmettelee hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen linjausta, jossa lastentarhanopettajaksi voisi kouluttautua tulevaisuudessa ainoastaan yliopisto-opintojen kautta. Tällä hetkellä opettajiksi valmistutaan yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakouluista. Pihlajamäen mukaan on myös valitettavaa, että vaka-lailla puututaan henkilöstörakenteeseen, jonka seurauksena lastenhoitajien määrä putoaisi dramaattisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme