Jyty: Henkilöstön siirroissa maakuntiin paljon epävarmuustekijöitä

Vaasassa liiton hallituksen kokouksen yhteydessä 14.9. puhunut Pihlajamäki huomauttaa, että ns. liikkeenluovutus eli henkilöstön siirtyminen vanhoina työntekijöinä koskee henkilöitä, jotka täyttävät laissa määrätyt ehdot. Näidenkin henkilöiden osalta turva on sidottu tiukkoihin ehtoihin, kuten siihen, ettei siirrossa saa tulla päivänkään katkosta ja tukipalveluiden osalta vähintään 50 % pitää olla soteen kuuluvia tehtäviä.

”Mikäli maakunnassa organisoidaan palveluja uudelleen, liikkeenluovutus koskisi myös ao. tilanteita vuoden 2021 loppuun, tosin valtioneuvoston uusimmassa materiaalissa päivämäärä on 31.12.2022, mikä on oikeansuuntainen muutos, koska uudistuksen voimaan tuloa on myöhennetty!. Mutta korostan, että liikkeenluovutus ei koske kuntien yhtiöitä, joissa myös työskentelee suuri määrä erityisesti ns. tukipalveluhenkilöstöä. Näenkin erittäin huolestuttavana juuri sen, että kaikkia tukipalveluhenkilöitä eivät koske maakuntauudistukseen liittyvät henkilöstön siirtoperiaatteet eivätkä siten myöskään liikkeenluovutuksen periaatteet.”

Koska uudistus vaikuttaa merkittävästi tukipalveluhenkilöstön työmarkkina-asemaan, yksi merkittävä huolenaihe on Pihlajamäen mielestä lisäksi se, että uudistus uhkaa lisätä määräaikaisuuksia ja jopa työttömyyttä.  

”Henkilöstön sujuva ja sovittuihin pelisääntöihin perustuva siirtyminen kunnista ja kuntayhtymistä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuntien yhtiöistä ja valtiolta maakuntakonserneihin on koko maakuntauudistuksen onnistumisen edellytys. Sillä on merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä niiden tukipalvelujärjestelmän toimivuuteen.”

Pihlajamäki huomauttaa, että uuden organisaation rakentaminen on koko maakuntien palvelujärjestelmän kannalta prosessi, jossa henkilöstön osallistaminen on erittäin tärkeää. ”Henkilöstön ottaminen mukaan muutoksen tekemiseen vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen ja sitä kautta palvelujen laatuun.”

Tasa-arvo otettava huomioon maakuntauudistuksessa

Pihlajamäki vaatii myös sukupuolten tasa-arvon huomioimista sote- ja maakuntauudistuksessa. ”Henkilöstön edustajien mahdollisuus osallistua tasa-arvotyöhön on varmistettava maakuntauudistuksen toteuttamisessa.”

Kunnan pääsopijajärjestöt, mm. Jytyn ja JHL:n muodostama Julkisen alan unioni JAU ja kuntatyöantajien KT ovat osapuolia, jotka neuvottelevat esimerkiksi palkkaharmonisoinnista.

Pihlajamäki katsoo, että palkkojen yhdenmukaistamisvelvoitteesta tulisi laatia yleissäännös. Hän korostaa, että palkkaharmonisointi ei ole työantajalle vapaaehtoinen vaan velvoite, jonka toteuttamisen tulee varautua myös taloudellisesti.

”Maakunnan mahdollisuudet turvata palvelut ja työntekijöidensä palkanmaksu ovat perusasioita, jotka on varmistettava myös käsittelyssä olevien lakien säätämisessä.”

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto ja Suomen vanhin kunta-alan ammattiliitto ja viettää kuluvana vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan.