Jyty: Voimakas työn murros vaatii työnantajilta lisäpanostuksia henkilöstökoulutukseen

Työnantajat voivat hakea täydennyskoulutukseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta (TVR). Korvauksen myöntäminen edellyttää koulutustietojen seurantaa, koulutussuunnitelmaa esimerkiksi henkilöstöryhmittäin ja työntekijäkohtaista kirjallista selvitystä.

Kuntien ja kuntayhtymien saamat koulutuskorvaukset ja lukumäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2014, jolloin laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan. Työttömyysvakuutusrahaston tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 2017 Suomen 311 kunnasta 212 oli hakenut, mutta 99 oli jättänyt hakematta koulutuskorvausta. Kuntayhtymistä 84 oli hakenut ja 50 oli jättänyt hakematta.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ihmettelee kuntatyönantajien passiivisuutta koulutuskorvausten hakemisessa. Kaikista kunnista ja kuntayhtymistä 33,5 % ei ollut hakenut koulutuskorvausta laisinkaan vuonna 2017.

KT Kuntatyönantajien selvitysten mukaan täydennyskoulutuspäivien lukumäärät jakaantuvat hyvin epätasaisesti henkilöstöryhmien kesken. Käytännössä korkeassa asemassa olevien korkeakoulutettujen täydennyskoulutuspäivien määrät voivat olla yli kaksinkertaiset verrattuna alempaan asemaan ja koulutustasoon.

Jytyn puheenjohtaja hämmästelee, miksei täydennyskoulutuksella vastata voimakkaammin työn murrokseen, joka on viime vuosina koskettanut rajusti esimerkiksi toimisto- ja tukipalveluhenkilöstöä työn digitalisaation, teknologian ja organisaatiomuutosten myötä.

– Organisaatiot ovat valmiita satsaamaan valtavia summia erilaisiin tietojärjestelmiin ja teknologiaan, mutta ei näiden tietojärjestelmien käyttäjien osaamiseen, Pihlajamäki kritisoi Jyty Pori ry:n 100-vuotisjuhlissa 8.12.

Lakien ja asetusten mukaan täydennyskoulutuksen määrän tulee riippua viranhaltijan/työntekijän peruskoulutuksen pituudesta ja työn vaativuudesta, toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista.

KT Kuntatyönantajien selvitysten mukaan Jytyn edustamilla aloilla, kuten toimisto- ja tukipalveluhenkilöstöllä on ollut keskimäärin 2,5 koulutuspäivää yhtä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuspäivät ovat olleet vähäiset yhtä lailla sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon alaisissa tehtävissä (2,4 päivää), joissa Jytyn jäseniä usein työskentelee. Sen sijaan sosiaali- terveydenhuollon korkeakoulutetuilla, kuten esimerkiksi lääkäreillä koulutuspäiviä on runsaammin eli keskimäärin 5-6 vuodessa.

Jytyn puheenjohtaja vaatii työnantajilta lisäpanostuksia henkilöstön koulutukseen haettaessa vastauksia meneillä oleviin suuriin työelämän muutoksiin kunnissa, kuntayhtymissä ja kuntien yhdessä omistamissa osakeyhtiöissä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti henkilöstö- ja ammattiryhmien tasapuoliseen kohteluun.

– Osaamiskartoituksia tekemällä ja koulutukseen satsaamalla voitaisiin parantaa organisaation muutoskykyä, ennakointia ja tuloksellisuutta. Jotta kyettäisiin vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin, työnantajan tulisi panostaa ammatilliseen koulutukseen enemmän kuin laki velvoittaa.

– Esimerkiksi henkilöstön digitaaliset osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti ja usein etenkin vanhemmat työntekijät kokevat, etteivät pysy kehityksessä mukana. Tärkeää onkin panostaa erityisesti ikääntyvän henkilöstön koulutukseen, kun samalla halutaan pidentää työuria sekä edistää työssäjaksamista, toimintakykyä ja työelämän laatua, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Vuosi 2018 on ollut Jytyn 100-vuotisjuhlavuosi.