Jytyn liittovaltuusto: Koulutusleikkaukset näkyvät nuorten syrjäytymisenä

Tämän hallituskauden aikana koulutuksesta on leikattu jo noin 800 miljoonaa.Koulutusleikkaukset ovat näkyneet voimakkaasti esimerkiksi ammatti- ja ammattikorkeakoulujen lähiopetuksen vähentämisenä. Liittovaltuuston mukaan nuoret tarvitsevat laadukasta peruskoulun jälkeistä koulutusta, jonka tulisi perustua ensisijassa kasvotusten tapahtuvaan lähiopetukseen, jota muut opetusmuodot täydentävät.

Lisäksi nuoret tarvitsevat kehittyäkseen henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Enemmän huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi laadukkaaseen ja henkilökohtaiseen ammatinvalinnanohjaukseen niin kouluissa kuin työvoimapalveluissa, jotta vältytään tilanteilta, joissa nuori kouluttautuu itselle sopimattomaan ammattiin.

Keskeisimmät syrjäytymisen ehkäisyn keinot ovat koulutus ja työelämä, joissa menestymiseen nuoret tarvitsevat monipuolisia taitoja, joista tärkeimpiä ovat luku- ja kirjoitustaito. Tämän asian puolesta Jyty haluaa antaa oman panoksensa lahjoittamalla 100 000 euroa nuorten työttömien työllistämiseen kirjastojen lukukampanjalla.

Parhaassa työiässä olevien syrjäytymisestä maksetaan kovaa hintaa

Syrjäytymisen kannalta erityisen huolestuttavaa on parhaassa työiässä olevien 25-35 -vuotiaiden työllisyyden heikkeneminen, joka kohdistuu etenkin miehiin, joiden työllistymisessä Suomi on OECD-maiden neljänneksi huonoin.

Jytyn liittovaltuusto varoittaa, että suomalainen yhteiskunta tulee kantamaan kovan hinnan parhaassa työiässä olevien työttömyydestä, mikäli korjaustoimiin ei ryhdytä ja lyhytnäköisiä koulutusleikkauksia jatketaan.

Tällä vaalikaudella hallituksen leikkauslista on kohdistunut koulutuksen lisäksi voimakkaasti myös työttömiin. Kiistelty aktiivimalli on leikannut 160 000 työttömän korvauksia ja syksyllä alennetun korvauksen saajia oli jo 39 % kaikista työttömyyskorvauksen saajista. Jytyn liittovaltuuston mielestä aktiivimalli on tarkoittanut työttömille käytännössä vain leikkuria.

Liittovaltuusto katsoo, että työttömille pitäisi tarjota mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Työn vastaanottamisen kannustavuutta tulee parantaa esimerkiksi yhteensovittamalla työttömyysetuudet ja työtulot niin, että työtulojen kasvaessa etuudet vähenevät tasaisesti, kuten Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on esittänyt.

Liittovaltuusto pitää selvänä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin työttömyysetuudella eläminen. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tarvitaan myös enemmän resursseja, moniammatillisia palveluja ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla tulee edelleen parantaa varsinkin, jos uhkana on pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen. Työllistymisen edistämiseen on käytettävä myös enemmän palkkatuettua työtä erityisesti, jos on kyse nuorista.

Lisätietoja: Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424, ari.sauros@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Vuosi 2018 on ollut Jytyn 100-vuotisjuhlavuosi.