Jyväskylän yliopisto

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä

Jaa
Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.
Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt virustutkija Varpu Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt virustutkija Varpu Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Varpu Marjomäen työ enterovirusten kanssa alkoi jo vuonna 1991, kun hän liittyi professori Jyrki Heinon tutkimusryhmään Jyväskylän yliopistossa. Nopeasti syttynyt innostus viruksen infektioreittien selvittämiseen on vienyt Marjomäen moniin yhteistyötutkimuksiin. Niissä hän on selvittänyt virusinfektion perusmekanismeja, kehittänyt rokotteita ja antiviraaleja sekä tutkinut enterovirusten rakennetta.

Tutkimuskohteena enterovirus on tärkeä, sillä liki 200 tunnetun enteroviruksen joukko sairastuttaa valtavan määrän ihmisiä vuosittain flunssaan ja sen vakaviin jälkitauteihin. Enterovirukset myös aiheuttavat kroonisia sairauksia kuten tyypin I diabetesta.  

Viime vuosina enterovirus-osaamista on karttunut myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkimusryhmissä. Marjomäki on kehittänyt Nanotiedekeskuksen tutkijoiden, kuten professori Hannu Häkkisen ja Mika Petterssonin kanssa erilaisia koettimia, joilla voidaan tunnistaa viruksia tai niiden osia.

Sienitutkijan tapaaminen toi oivalluksen luonnosta löytyvistä antiviraaleista

Ensimmäisen oivalluksen siitä, että apu enterovirustartuntojen estämiseen voi löytyä luonnosta, Marjomäki sai kahdeksan vuotta sitten. Vierailullaan Etelä-Afrikassa yhteistyökuvioissa Marjomäki tapasi sattumoisin sienitutkija Riikka Linnakosken.

”Ensimmäisissä keskusteluissa jo sovittiin, että yhdistetään voimat ja aletaan etsiä viruksia tuhoavia aineita sieni- ja kasvimaailmasta”, kertoo Marjomäki.

Marjomäen ryhmän työn alla ja patenttihaussa olevia molekyyleja voi kutsua luonnon antiviraaleiksi. Niistä kaksi uusinta on löydetty Suomen luonnosta. Antiviraalilla tarkoitetaan mitä tahansa viruksen toimintaa estävää ainetta.

Yhteistyö on jo ennättänyt johtaa useisiin jatkotutkimuksiin Luonnovarakeskuksen (LUKE) kanssa ja se on poikinut työn alla olevat kaksi patenttiaihiota. Tuloksista ovat innostuneet monet yritykset.

”Patentoitavat molekyylit vaikuttavat viruksen rakenteeseen sitä joko hajottavasti tai stabiloivasti. Olisi hienoa, jos saisimme tuotteita, jotka ovat luonnosta peräisin, turvallisia, ja jotka tehokkaasti tuhoaisivat sairauksia aiheuttavia viruksia ympäristöstämme”, toteaa Marjomäki, jonka työ jatkuu Jyväskylän yliopistossa tuoreen nimityksen myötä solu- ja molekyylibiologian professorina lokakuun alusta alkaen.

Uudet molekyylit pystyvät siihen, mihin nyt käytössä olevat desinfiointiaineet eivät pysty.

”Enterovirukset kuuluvat pikornaviruksiin, joilla ei ole ympärillään rasvavaippaa. Se tarkoittaa sitä, että virusta on vaikea desinfioida pinnoilta alkoholipohjaisilla liuoksilla”, Marjomäki kertoo.

Koronaviruksen ja enteroviruksen toimintaa estetään samoilla inhibiittoreilla

Enterovirusten lisäksi molekyylien tehoa tutkitaan aktiivisesti nyt myös koronaviruksia vastaan.

”Usein löytämämme aktiiviset aineet eivät ole tehokkaita vain enteroviruksia vastaan vaan toimivat tehokkaasti myös monia muita virusryhmiä vastaan", toteaa Marjomäki.

Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Marjomäki sai Jyväskylän yliopiston professorin Perttu Permin kanssa Suomen Akatemialta konsortiorahoituksen, jonka avulla etsitään tehokkaita inhibiittoreita COVID19-virusinfektion taltuttamiseen. Tämä tutkimus perustuu Marjomäen ryhmässä aiemmin enteroviruksilla tehtyihin löydöksiin.

”Yllättäen koronaviruksilla ja enteroviruksilla on paljonkin yhteistä. Molemmilla on rakenteellisesti hyvin samanlainen valkuaisaineita pilkkova entsyymi, jonka toimintaa voisi estää tehokkaasti samoilla inhibiittoreilla”, kertoo Marjomäki.

Näitä inhibiittoreita ja entsyymien pilkkomismekanismeja Marjomäki ja Permi tutkivat yhteistyössä Pariisin Pasteur Instituutin ja sekä Roomassa että Etelä-Afrikassa olevien tutkimusryhmien kanssa.

Kehitteillä pintoja, joilla koronavirus ei menesty

Varpu Marjomäen ryhmä on myös mukana Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorin Antti Haapalan COVID19-projektissa, jossa yritetään selvittää miten turvallisia erilaiset pinnat ja materiaalit, erityisesti puuperäiset materiaalit, ovat koronaviruksia vastaan. Tarkoituksena on selvittää, miten pitkään koronavirukset selviävät erilaisilla pinnoilla, kun kosteus ja lämpötila vaihtelevat.

”Tällaista tietoa on hyvin vähän tutkittu ja sillä on suoraan hyötyä kuluttajille ja rakennusteollisuudelle”, Marjomäki sanoo.

Yhteydenotot yrityksiltä ovat myös innostaneet tutkimusyhteistyöprojekteihin, jotka voivat tuottaa hyvin käytännönläheisiä ratkaisuja kuluttajille taistelussa viruksia vatsaan.

Antiviraalisia pintoja Marjomäen ryhmä tutkii myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Tuore rahoitus yhteisprojekteille tuli Business Finlandilta, joka myönsi kesällä Co-Creation COVID19-rahoituksen. Niissä etsitään uusia antiviraalisia pintoja yritysten kanssa.

”Tarkoituksena on käyttää löydettyjä antiviraalisia molekyylejä ja yritysten omia materiaaleja ja luoda niistä uusia tuotteita tulevia pandemioita ja epidemioita ajatellen”, kertoo Marjomäki.


Linkki Jyväskylän yliopiston JYUnity-tiedelehdessä julkaistuun juttuun.

Tilaa sähköpostiisi Jyväskylän yliopiston tutkimusuutiset suomen- tai englanninkielisenä uutiskirjeenä.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija

Kuvat

Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt virustutkija Varpu Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt virustutkija Varpu Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye