JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä
Varpu Marjomäen työ enterovirusten kanssa alkoi jo vuonna 1991, kun hän liittyi professori Jyrki Heinon tutkimusryhmään Jyväskylän yliopistossa. Nopeasti syttynyt innostus viruksen infektioreittien selvittämiseen on vienyt Marjomäen moniin yhteistyötutkimuksiin. Niissä hän on selvittänyt virusinfektion perusmekanismeja, kehittänyt rokotteita ja antiviraaleja sekä tutkinut enterovirusten rakennetta.
Tutkimuskohteena enterovirus on tärkeä, sillä liki 200 tunnetun enteroviruksen joukko sairastuttaa valtavan määrän ihmisiä vuosittain flunssaan ja sen vakaviin jälkitauteihin. Enterovirukset myös aiheuttavat kroonisia sairauksia kuten tyypin I diabetesta.
Viime vuosina enterovirus-osaamista on karttunut myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkimusryhmissä. Marjomäki on kehittänyt Nanotiedekeskuksen tutkijoiden, kuten professori Hannu Häkkisen ja Mika Petterssonin kanssa erilaisia koettimia, joilla voidaan tunnistaa viruksia tai niiden osia.
Sienitutkijan tapaaminen toi oivalluksen luonnosta löytyvistä antiviraaleista
Ensimmäisen oivalluksen siitä, että apu enterovirustartuntojen estämiseen voi löytyä luonnosta, Marjomäki sai kahdeksan vuotta sitten. Vierailullaan Etelä-Afrikassa yhteistyökuvioissa Marjomäki tapasi sattumoisin sienitutkija Riikka Linnakosken.
”Ensimmäisissä keskusteluissa jo sovittiin, että yhdistetään voimat ja aletaan etsiä viruksia tuhoavia aineita sieni- ja kasvimaailmasta”, kertoo Marjomäki.
Marjomäen ryhmän työn alla ja patenttihaussa olevia molekyyleja voi kutsua luonnon antiviraaleiksi. Niistä kaksi uusinta on löydetty Suomen luonnosta. Antiviraalilla tarkoitetaan mitä tahansa viruksen toimintaa estävää ainetta.
Yhteistyö on jo ennättänyt johtaa useisiin jatkotutkimuksiin Luonnovarakeskuksen (LUKE) kanssa ja se on poikinut työn alla olevat kaksi patenttiaihiota. Tuloksista ovat innostuneet monet yritykset.
”Patentoitavat molekyylit vaikuttavat viruksen rakenteeseen sitä joko hajottavasti tai stabiloivasti. Olisi hienoa, jos saisimme tuotteita, jotka ovat luonnosta peräisin, turvallisia, ja jotka tehokkaasti tuhoaisivat sairauksia aiheuttavia viruksia ympäristöstämme”, toteaa Marjomäki, jonka työ jatkuu Jyväskylän yliopistossa tuoreen nimityksen myötä solu- ja molekyylibiologian professorina lokakuun alusta alkaen.
Uudet molekyylit pystyvät siihen, mihin nyt käytössä olevat desinfiointiaineet eivät pysty.
”Enterovirukset kuuluvat pikornaviruksiin, joilla ei ole ympärillään rasvavaippaa. Se tarkoittaa sitä, että virusta on vaikea desinfioida pinnoilta alkoholipohjaisilla liuoksilla”, Marjomäki kertoo.
Koronaviruksen ja enteroviruksen toimintaa estetään samoilla inhibiittoreilla
Enterovirusten lisäksi molekyylien tehoa tutkitaan aktiivisesti nyt myös koronaviruksia vastaan.
”Usein löytämämme aktiiviset aineet eivät ole tehokkaita vain enteroviruksia vastaan vaan toimivat tehokkaasti myös monia muita virusryhmiä vastaan", toteaa Marjomäki.
Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Marjomäki sai Jyväskylän yliopiston professorin Perttu Permin kanssa Suomen Akatemialta konsortiorahoituksen, jonka avulla etsitään tehokkaita inhibiittoreita COVID19-virusinfektion taltuttamiseen. Tämä tutkimus perustuu Marjomäen ryhmässä aiemmin enteroviruksilla tehtyihin löydöksiin.
”Yllättäen koronaviruksilla ja enteroviruksilla on paljonkin yhteistä. Molemmilla on rakenteellisesti hyvin samanlainen valkuaisaineita pilkkova entsyymi, jonka toimintaa voisi estää tehokkaasti samoilla inhibiittoreilla”, kertoo Marjomäki.
Näitä inhibiittoreita ja entsyymien pilkkomismekanismeja Marjomäki ja Permi tutkivat yhteistyössä Pariisin Pasteur Instituutin ja sekä Roomassa että Etelä-Afrikassa olevien tutkimusryhmien kanssa.
Kehitteillä pintoja, joilla koronavirus ei menesty
Varpu Marjomäen ryhmä on myös mukana Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorin Antti Haapalan COVID19-projektissa, jossa yritetään selvittää miten turvallisia erilaiset pinnat ja materiaalit, erityisesti puuperäiset materiaalit, ovat koronaviruksia vastaan. Tarkoituksena on selvittää, miten pitkään koronavirukset selviävät erilaisilla pinnoilla, kun kosteus ja lämpötila vaihtelevat.
”Tällaista tietoa on hyvin vähän tutkittu ja sillä on suoraan hyötyä kuluttajille ja rakennusteollisuudelle”, Marjomäki sanoo.
Yhteydenotot yrityksiltä ovat myös innostaneet tutkimusyhteistyöprojekteihin, jotka voivat tuottaa hyvin käytännönläheisiä ratkaisuja kuluttajille taistelussa viruksia vatsaan.
Antiviraalisia pintoja Marjomäen ryhmä tutkii myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Tuore rahoitus yhteisprojekteille tuli Business Finlandilta, joka myönsi kesällä Co-Creation COVID19-rahoituksen. Niissä etsitään uusia antiviraalisia pintoja yritysten kanssa.
”Tarkoituksena on käyttää löydettyjä antiviraalisia molekyylejä ja yritysten omia materiaaleja ja luoda niistä uusia tuotteita tulevia pandemioita ja epidemioita ajatellen”, kertoo Marjomäki.
Linkki Jyväskylän yliopiston JYUnity-tiedelehdessä julkaistuun juttuun.
Tilaa sähköpostiisi Jyväskylän yliopiston tutkimusuutiset suomen- tai englanninkielisenä uutiskirjeenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme