– Havaitsimme, että jyväskyläläiset nuoret harrastavat monipuolisesti erilaisia asioita. Vapaa-ajan harrastuksilla on heille monia merkityksiä. Ne herättävät hyviä tunteita, tarjoavat mielekästä tekemistä, tuovat sosiaalisia kontakteja ja antavat tilaa nuoren luovuudelle ja itsensä kehittämiselle ohjauksen ja kannustuksen kautta, tutkimuksen vastuullinen johtaja professori Miikka Pyykkönen kiteyttää.

– Vapaa-ajan harrastaminen tuottaa useimmille nuorille onnistumisen tunteita, hyvää oloa ja mahdollisuuksia rauhoittua ja keskittyä vastapainona kiireiselle, suorituskeskeiselle ja usein sirpaleiselle kouluarjelle, projektitutkija FM Emmi Villman kertoo.

Tutkimukseen saatiin mukaan nuoria eri puolilta Jyväskylää ja erilaisista sosioekonomisista taustoista. He edustivat eri koulutusasteita yläasteelta yliopisto-opiskelijoihin. Yhteensä haastateltiin 26 nuorta. Taustatekijöillä on tutkimuksen mukaan hyvin vähän vaikutusta nuorten harrastuksiin tai palvelujen käyttöön. Vain muutamat sanoivat asuinpaikan tai vanhempien rahatilanteen vaikeuttavan harrastamista tai vaikuttaneen harrastuksen lopettamiseen.

Omat mieltymykset ohjaavat valintoja

Yleisimmin harrastuksiin ja niitä koskeviin valintoihin vaikuttivat nuorten omat mieltymykset ja kaverit. Nuoret kuitenkin tunnistavat vanhempien olevan korvaamattoman tärkeitä mahdollistajia ja kannustajia. Erityisesti taide- ja kulttuuriharrastukset myös periytyvät vanhemmilta nuorille

Eräs haastatelluista kiteytti monimerkityksisyyden seuraavasti: ”Mitä muuta tekisi, jos ei tanssisi? En mä osaa tehdä enää mitään muuta. Tanssi on tärkeää, se tuntuu samalta kuin menisi kouluun tai töihin. Käyn ikään kuin siellä pitäisi käydä, koska en tiedä mitä muuta tekisi, mutta kyllä tykkään siitä ja sen takia jaksan käydä. Se on muovautunut osaksi elämää ja sitä on vaikea irrottaa enää. Tanssissa sosiaalisuus ja se, että se on ohjattua, on melkein tärkeintä.”

Karkeasti jaoteltuna nuorissa on sekä monta kertaa viikossa ohjatusti ”ammattimaisesti” vapaa-ajallaan harrastavia että ”fiilispohjalta” yksin satunnaisemmin harrastavia. Molempien ryhmien keskuudessa suosituimpia ovat erilaiset liikunta- ja urheiluharrastukset. Ne vaihtelevat lenkkeilystä ja retkeilystä lasketteluun ja vesipalloon.

Lähes yhtä suosittuja ovat erilaiset kulttuuri- ja taideharrastukset. Itsenäisesti soitetaan ja kuunnellaan musiikkia, seurataan elokuvia ja tv- tai suoratoistosarjoja, kirjoitetaan ja luetaan, piirretään ja maalataan sekä tehdään käsitöitä. Lisäksi harrastetaan muita luovuutta vaativia harrastuksia, kuten podcast-lähetysten tekoa, videopelien pelaamista ja Tiktokia. Ohjatussa kulttuuri- ja taidetoiminnassa korostuivat haastateltavien keskuudessa tanssi ja teatteri.

– Tutkimus murtaa myyttiä siitä, että nykynuorilla ei olisi muita harrastuksia kuin ”somen seuraaminen”, tai etteivät nuoret olisi liikunnallisia harrastuksissaan. Heillä on monia, ja myös monenlaisia harrastuksia. Esimerkiksi pianonsoittoa aktiivisesti harrastava nuori myös metsästää ja eräilee, tai tanssiva nuori ajella mönkijällä tai mopolla, Pyykkönen tiivistää.

Taiteen ja kulttuurin raja-aidat murtuvat

Taide- ja kulttuuriharrastusten kirjo heijastelee sitä, että nuoret ymmärtävät taiteen ja kulttuurin hyvin joustavasti. Useimmat ymmärtävät kulttuurin lähes kaikeksi, mitä vaan voi tehdä. Taiteeksi osa hahmottaa niin ruumiin estetiikkaan nojaavan voimistelun kuin ajattelua ja vuorovaikutusta stimuloivat harrastukset, kuten Prometheus-leirien järjestämisen.

Erityisesti liikunnan raja taiteeseen tai kulttuuriin näyttäytyy nuorille häilyvältä tai jopa teennäiseltä. Harrastuksen ”taiteellisuutta” halutaan harvoin korostaa. Päinvastoin taiteen ja kulttuurin harrastaminen on nuorille arkipäiväistä ja luonnollista. Vaikka taideinstituutioiden järjestämiä palveluja tai taidetta kohtaan onkin ”korkeakulttuurisia ennakkoluuloja”, ollaan niistä poikkeuksetta kiinnostuneita ja niitä myös käytetään.

Palvelutarjontaan ollaan tyytyväisiä ja siihen halutaan osallistua

Nuoret ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Jyväskylän alueen kaikkiin vapaa-ajan sekä erityisesti taiteen ja kulttuurin alan harrastusmahdollisuuksiin sekä palvelutarjontaan. Jyväskylää pidetään tarjonnaltaan hyvänä ja monipuolisena paikkana.

Ammattimaisesti harrastavat ja harrastusryhmiin osallistuvat ovat hieman muita kriittisempiä olemassa olevien palvelujen tasosta ja esittävät enemmän kehittämistoiveita niiden suhteen. He myös haluaisivat hieman muita enemmän aktiivisesti vaikuttaa palveluiden luonteeseen ja osallistua niiden toteuttamiseen.

Lähes kaikki nuoret kertovat haluavansa osallistua kulttuuritapahtumien toteuttamiseen.
– Kaupungin sekä taiteen ja kulttuurin vapaan kentän kannattaisikin harkita esimerkiksi jonkin tyyppisen paljon harrastavien nuorten paneelin muodostamista tai jotenkin muutoin kehittää väyliä, joilla nuoret voivat itse osallistuisivat toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi nuoret kaipaavat enemmän ja keskitetymmin tietoa vapaa-ajan harrastuksista. Erityisesti tätä toivotaan kulttuuri- ja taidetoiminnan osalta, tutkijat ehdottavat.

Nuoret toivovat, että järjestäjät tekisivät enemmän yhteistyötä koulujen kanssa niin tiedottamisessa kuin harrastusten järjestämisessäkin.

Tutkimuksen toteuttamisessa auttoivat myös yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimusavustajat Miio Seppänen ja Aino-Mari Uisma. Tutkimuksen rahoitti Jyväskylän kaupunki ja se toteutettiin yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelujen ja Tietoykkösen toteuttaman Jyväskylän kulttuuribarometritutkimuksen kanssa.

Raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9487-7

Lisätietoja:

Miikka Pyykkönen, miikka.pyykkonen@jyu.fi

Puh. 040 805 4183