Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea uutta huippuyksikköä ja mukana neljännessä

Jaa

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä ja on lisäksi mukana Helsingin koordinoimassa yksikössä. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Akatemia käy valittujen yksiköiden kanssa erilliset rahoitusneuvottelut.

– Jyväskylän yliopiston tulos on kerrassaan erinomainen ja ylittää optimistisimmatkin odotuksemme tässä erittäin kilpaillussa rahoitushaussa. Huippuyksiköt turvaavat pitkäjänteisen tutkimustoiminnan useilla tieteenaloillamme ja vahvistavat asemaamme tieteen eturintamassa, tutkimuksesta vastaava vararehtori Henrik Kunttu kommentoi. – Olen erityisen ilahtunut tieteellisen kilpailukykymme laajuudesta, mikä näkyy päätöksessä, hän lisää.

Tiivistä yhteistyötä alkeishiukkasten tutkimuksessa

Fysiikan professori Tuomas Lappi johtaa Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikköä, joka tutkii tavallisen aineen pienimpien tunnettujen rakenneosien, kvarkkien ja gluonien, vuorovaikutuksia ja näistä muodostuvan alkeishiukkasaineen, kvarkki-gluoniplasman, ominaisuuksia. Tutkimusta tehdään yhteistyönä teoreettisen perustutkimuksen, mallinnuksen ja kokeellisten mittausten välillä, jotka ovat kaikki edustettuna huippuyksikön tutkimusryhmissä. Huippuyksikkö vahvistaa Jyväskylässä ennestäänkin poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä alan kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen välillä.

Oppimisvaikeuksien taustojen tutkimusta

Psykologian professori Paavo Leppäsen johtamassa oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn) selvitetään oppimisvaikeuksien sekä niihin kytkeytyvien mielenterveysongelmien taustalla olevia neurobiologisia, kognitiivisia, sosio-emotionaalisia ja ympäristötekijöitä. Lisäksi ryhmä selvittää, miten nämä oppimisen vaikeuksien kehittymiseen vaikuttavat tekijät ovat yhteydessä toisiinsa – ja miksi jotkut selviävät ja toiset eivät nopeasti muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksista. Tarkastelussa on myös se, millä tavoin nämä eri tekijät vaikuttavat oppimisen tuesta hyötymiseen. Ryhmä tulee kehittämään vaikuttavia tuen keinoja käytettäväksi erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimuksessa sovelletaan integratiivista ja monitasoista persoona-orientoitunutta lähestymistapaa.

Tutkimuksen keskiössä ovat oppimisvaikeudet, joita esiintyy noin 10–20 % väestöstä. Oppimisen vaikeuksilla on suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämän laatuun. Yksilön lisäksi vaikutukset ylettyvät myös talouteen, etenkin koulumaailmaan sekä terveyden ja sosiaalihuollon järjestelmiin.

Konsortion tutkimusryhmien jäsenet tulevat eri tutkimustraditioista ja niihin kuuluu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimusryhmän lisäksi kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmä, jonka ryhmänjohtajana toimii erityispedagogiikan professori Mikko Aro sekä Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitoksen ja FinnBrainin tutkimusryhmä, jonka ryhmänjohtajana toimii kehityspsykologian apulaisprofessori Riikka Korja (TY).

Musiikin tutkimusta monitieteisesti

Musiikkitieteen professori Petri Toiviainen johtaa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikköä, joka tutkii musiikkia multimodaalisena kokemuksena ja monipuolisena muutosvoimana läpi elämänkaaren, sekä terveydessä että sairaudessa. Tutkimus on erittäin monitieteistä ja empiiristä, sekä soveltavaa että perustutkimusta.

Huippuyksikkö selvittää, kuinka musiikin kognitiiviset, emotionaaliset, keholliset ja vuorovaikutukselliset kokemukset muuttuvat elämänkaaren aikana, miten ne ilmenevät erilaisissa sairauksissa ja häiriöissä ja kuinka musiikkipohjaiset interventiot voidaan optimoida tukemaan oppimista ja parantamaan emotionaalista, kognitiivista, motorista ja sosiaalista hyvinvointia. Tulokset soveltuvat paitsi arkielämään myös koulutus- ja kuntoutuskäyttöön.

Tutkijat pureutuvat myös näiden ilmiöiden taustalla oleviin yksilöllisiin, tilannesidonnaisiin, psykologisiin ja neuraalisiin mekanismeihin, jotka selittävät musiikin tehon.

Vuoden alussa aloittava huippuyksikkö on jo Toiviaisen toinen. Hän johti huippuyksikköä vuosina 2008–2013. Toiviainen on ollut akatemiaprofessori kaudella 2014–2018.

Mutkikkaita matematiikan kysymyksiä

Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen tutkijat ovat mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikössä. Siinä tutkitaan laaja-alaisesti matematiikan kysymyksiä, joihin yhdistyy mutkikkaita rakenteita ja satunnaisuutta. Professori Pekka Koskela toimii yksikön varajohtajana. Hänen tutkimusryhmänsä keskittyy matemaattiseen analyysiin ja osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Apulaisprofessori Eveliina Peltolan ryhmä tutkii matemaattista fysiikkaa. Professori Matti Viholan ryhmä keskittyy satunnaisuutta hyödyntävien algoritmien kehittelyyn ja analysoimiseen.

Lisätietoja:

Paavo Leppänen, +358503384747, paavo.ht.leppanen@jyu.fi

Petri Toiviainen, +358503541753, petri.toiviainen@jyu.fi

Tuomas Lappi, +358408054879, tuomas.v.v.lappi@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Tuomas Lappi
Tuomas Lappi
Lataa
Paavo Leppänen
Paavo Leppänen
Lataa
Petri Toiviainen
Petri Toiviainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.10.: Uusia epälineaarisia optisia materiaaleja heikkojen vuorovaikutusten ja 3D-tulostuksen avulla (Kukkonen)22.10.2021 09:38:00 EEST | Tiedote

Epälineaariset optiset materiaalit eli NLO-materiaalit kykenevät muuttamaan valon ominaisuuksia, minkä vuoksi niillä on useita sovelluskohteita mm. laserteknologiassa ja optoelektroniikassa. Esa Kukkonen tutki väitöskirjassaan keinoja valmistaa uusia tehokkaita NLO-materiaaleja ja kehitti uudenlaista 3D-tulostukseen pohjautuvaa menetelmää optisesti aktiviisten materiaalien hyödyntämiseen.

Pienet lapset tietävät olevansa motorisesti taitavia – taitojen yliarviointi on tärkeä kehitysvaihe22.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutettu Taitavat tenavat -tutkimushanke selvitti 5–7-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tasoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, vastaako lapsen kokemus omista taidoistaan hänen mitattua taitotasoaan vai yli- tai aliarvioiko hän taitojaan. Laaja kansallinen tutkimus paljasti, että vanhemmilla lapsilla on realistisempi käsitys omista motorisista taidoistaan. Jos vanhempi lapsi yliarvioi omia taitojaan, hänellä oli todennäköisemmin kehitykseen tai terveyteen liittyviä tekijöitä, kuten astma, ADHD tai kielenkehitykseen liittyvä viivästymä. Tiheään asutuilla alueilla asuvat lapset arvioivat motorisia taitojaan realistisemmin.

Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijoiden löytö: antibiootit kiihdyttävät kasvua immuniteetin kustannuksella21.10.2021 15:48:06 EEST | Tiedote

Antibiootteja on käytetty lähes 100 vuotta taistelussa bakteeriperäisiä infektioita vastaan. Pian antibioottien teollisen tuotannon alettua ja niiden käytön yleistyttyä myös eläintuotannossa huomattiin, että antibioottien lisääminen eläinten ruokaan vauhdittaa tuotantoeläinten kasvua. Biologista mekanismia ilmiön taustalla ei kuitenkaan tunneta. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijat valottavat tätä mekanismia. Tutkimuksen tulos viittaa vahvasti siihen, että antibioottien kasvua kiihdyttävä vaikutus saavutetaan immuniteetin kustannuksella.

Liberialaisella järjestöllä on monta isäntää20.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Anja Onalin (VTM, KTM) väitöskirjatutkimuksen tulokset kertovat, miten globaalin etelän kansalaisjärjestöt tasapainottelevat paikallisen toimintaympäristön ja kansainvälisen kehitysyhteistyön vaatimusten välillä. Järjestöt ”palvelevat monia isäntiä” ollakseen sekä tehokkaita että ylläpitääkseen järjestön legitimiteettiä, eli uskottavuutta ja olemassaolon oikeutusta eri sidosryhmien silmissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme