Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden Nobel-palkitut aiheet verkkolähetyksessä 7.12.

Jaa

Tieteen suurista saavutuksista kerrotaan ja keskustellaan jälleen Jyväskylän yliopiston Nobel-illassa tiistaina 7.12.2021. Tilaisuus on Jyväskylän kaupunginkirjastossa Minnansalissa kello 18-20, mukaan pääset ilmoittautumalla. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä sekä yliopiston että tapahtuman yhteistyökumppanin Keskisuomalaisen verkkosivuilla. Tilaisuuden juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä, yleisö voi lähettää kysymyksiä jo ennakkoon. HUOM! Tapahtuma järjestetään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tapahtumia koskevien ohjeiden mukaisesti, tiedot mahdollisista rajoituksista voivat päivittyä.

Ohjelma:

18.00: Rehtori Keijo Hämäläisen alkusanat

  • Fysiikka, Juha Merikoski: Ilmaston ja muiden mutkikkaiden järjestelmien mallintaminen
  • Kemia, Petri Pihko: Miten orgaaniset katalyytit helpottivat aineiden valmistusta?
  • Lääketiede, Jari Ylänne: Mentoli ja chilipaprikat tutkijoiden apuna: Miten solun pinnan ionikanavat pystyvät aistimaan lämpötilaa ja kosketusta?
  • Taloustiede, Jutta Viinikainen: Miten työmarkkinat toimivat ja miten syy-seuraussuhteita voidaan tutkia taloustieteissä?
  • Kirjallisuus, Sanna KarkulehtoAbdulrazak Gurnah ja kolonialismin vaikutusten kuvaaminen

19.10: Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset
19.25: Nanotiedekeskuksen johtajan Tero Heikkilän loppusanat
19.30: Kahvitarjoilu

Vuoden 2021 nobelistit ja heidän aiheensa:

Fysiikka

Syuguro Manabe ja Klaus Hasselmann saivat palkinnon maapallon ilmaston mallintamisesta ja Giorgio Parisi mutkikkaiden järjestelmien teorian kehittämisestä. Manabe osoitti mallillaan vuonna 1967, miksi ilmakehä lämpenee hiilidioksidin määrän kasvaessa. Hasselmann kehitti ilmastomallin, jolla voidaan eritellä erilaisia ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä. Parisi ratkaisi vuonna 1978 vaativan spin-lasin ongelman.

Lehtori Juha Merikoski kertoo järjestelmistä, joita ei voida hyvin mallintaa yksinkertaisilla yhtälöillä tai keskiarvoilla. Esimerkkejä ovat ilmakehä, monet virtaukset ja yleensä ilmiöt, joissa on vahvasti mukana satunnaisuus tai joihin liittyy useita oleellisia mittakaavoja lyhyistä pitkiin.

Kemia

Benjamin List ja David MacMillan kehittivät niin sanotun asymmetrisen organokatalyysin, jonka avulla hallitaan kemiallisia reaktioita. Orgaaniset katalyytit ovat pieniä molekyylejä, joiden avulla voidaan käynnistää tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti reaktioita ja tehostaa monien aineiden valmistusta. Katalyyttinä voi toimia vaikka tavallinen myrkytön aminohappo.

Professori Petri Pihko kertoo, miten organokatalyytit toimivat ja mitä etuja niistä on ollut kemistien työskentelylle. Moni lääkeaine ja hajuste tuotetaan organokatalyyttisillä menetelmillä

Lääketiede

David Julius ja Ardem Patapoutian ovat edistäneet merkittävästi kivun, lämmön ja kosketuksen aistimiseen liittyvää tietämystä. Heidän ansiostaan on selvitetty yksityiskohtaiset mekanismit, joilla solun pinnan ionikanavat reagoivat kuumaan, kylmään, kosketukseen ja paineeseen. Läpimurroissa olivat tärkeänä apuna chilipaprikoiden sisältämä kapsaisiini sekä mentoli sekä uudet elektronimikroskooppitekniikat.

Professori Jari Ylänne kertoo, mihin aistimusten mekanismit perustuvat ja miten niihin liittyvää tietoa hyödynnetään esimerkiksi kivunhoidossa ja lääkekehityksessä.

Taloustiede

David Card palkittiin tutkimuksistaan, joilla hän on selvittänyt minimipalkkojen, maahanmuuton ja koulutuksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Joshua D. Angrist ja Guido W. Imbens palkittiin syy-yhteyksien analysointiin liittyvistä metodologisista ansioista

Apulaisprofessori Jutta Viinikainen kertoo, miten syy-yhteyksiä voidaan tutkia taloustieteissä luonnollisten koeasetelmien avulla ja mitä nobelistit ovat saaneet niiden avulla selville työmarkkinoiden toiminnasta.

Kirjallisuus

Tansanian Sansibarissa syntynyttä, englanniksi kirjoittavaa Abdulrazak Gurnahia on kiitetty kolonialismin vaikutusten ja pakolaisuuden kuvaamisesta. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1994 ilmestynyt Paradise-romaani.

Professori Sanna Karkulehto esittelee Gurnahin tuotantoa ja vaikutuksista.

Ilmoittautuminen ja yleisökysymykset:

Tilaisuutta voi seurata paikan päällä Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa tai verkkolähetyksenä. Yleisö voi lähettää esittäjille Nobel-palkintoaiheisiin liittyviä kysymyksiä, joista mahdollisimman moneen vastataan tilaisuudessa.

Suora lähetys Nobel-kattauksesta tiistaina 7.12. 2020 klo 18.00 alkaen, linkki lähetykseen tapahtuman sivuilla

Jos haluat seurata tilaisuutta paikan päällä Minnansalissa, varmista mukanaolosi ja tarjoilu ilmoittautumalla tällä lomakkeella.

Lähetä Nobel-aiheisiin liittyvät kysymyksesi sähköpostilla kumppanuudet@jyu.fi tai tekstiviestillä 050 414 6368.

Lisätietoja:
Tapahtumakoordinaattori Soila Joutsalainen, soila.k.joutsalainen@jyu.fi, puh. 050 414 6368

Tapahtuman sivu: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/11/nobel-kattauksessa-esitellaan-fysiikan-kemian-laaketieteen-taloustieteen-ja-kirjallisuuden-lapimurrot-2021

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lisää kilometrejä vai vauhtia? Kummallakin tehokeinolla voi parantaa juoksukuntoa26.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kestävyysharjoittelijoiden tekemiä kahden viikon peruskestävyys- ja intervallijaksoja suorituskyvyn ja palautumisen näkökulmasta. Kummallakin menetelmällä voidaan parantaa kuntoliikkujan kestävyyssuorituskykyä merkittävästi jo kahdessa viikossa, kun harjoituskuormaa kasvatetaan totutusta.

Lapsuuden laulut ovat ikääntyneille tärkeä voimavara26.1.2022 01:00:00 EET | Tiedote

FM Annika Tammelan väitöstutkimus osoittaa, että lapsuus- ja kouluvuosina opitut laulut ovat suomalaisille ikäihmisille merkityksellisiä, sillä ne kantavat vahvoja tunnemuistoja ja ylläpitävät omaa identiteettiä. Varhaisilta elinvuosilta tuttujen laulujen laulaminen ja yhdessä muistelu tarjoavat ikääntyneille kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä heidän hyvinvointinsa kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme