Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden Nobel-palkitut aiheet verkkolähetyksessä 7.12.
Ohjelma:
18.00: Rehtori Keijo Hämäläisen alkusanat
- Fysiikka, Juha Merikoski: Ilmaston ja muiden mutkikkaiden järjestelmien mallintaminen
- Kemia, Petri Pihko: Miten orgaaniset katalyytit helpottivat aineiden valmistusta?
- Lääketiede, Jari Ylänne: Mentoli ja chilipaprikat tutkijoiden apuna: Miten solun pinnan ionikanavat pystyvät aistimaan lämpötilaa ja kosketusta?
- Taloustiede, Jutta Viinikainen: Miten työmarkkinat toimivat ja miten syy-seuraussuhteita voidaan tutkia taloustieteissä?
- Kirjallisuus, Sanna Karkulehto: Abdulrazak Gurnah ja kolonialismin vaikutusten kuvaaminen
19.10: Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset
19.25: Nanotiedekeskuksen johtajan Tero Heikkilän loppusanat
19.30: Kahvitarjoilu
Vuoden 2021 nobelistit ja heidän aiheensa:
Fysiikka
Syuguro Manabe ja Klaus Hasselmann saivat palkinnon maapallon ilmaston mallintamisesta ja Giorgio Parisi mutkikkaiden järjestelmien teorian kehittämisestä. Manabe osoitti mallillaan vuonna 1967, miksi ilmakehä lämpenee hiilidioksidin määrän kasvaessa. Hasselmann kehitti ilmastomallin, jolla voidaan eritellä erilaisia ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä. Parisi ratkaisi vuonna 1978 vaativan spin-lasin ongelman.
Lehtori Juha Merikoski kertoo järjestelmistä, joita ei voida hyvin mallintaa yksinkertaisilla yhtälöillä tai keskiarvoilla. Esimerkkejä ovat ilmakehä, monet virtaukset ja yleensä ilmiöt, joissa on vahvasti mukana satunnaisuus tai joihin liittyy useita oleellisia mittakaavoja lyhyistä pitkiin.
Kemia
Benjamin List ja David MacMillan kehittivät niin sanotun asymmetrisen organokatalyysin, jonka avulla hallitaan kemiallisia reaktioita. Orgaaniset katalyytit ovat pieniä molekyylejä, joiden avulla voidaan käynnistää tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti reaktioita ja tehostaa monien aineiden valmistusta. Katalyyttinä voi toimia vaikka tavallinen myrkytön aminohappo.
Professori Petri Pihko kertoo, miten organokatalyytit toimivat ja mitä etuja niistä on ollut kemistien työskentelylle. Moni lääkeaine ja hajuste tuotetaan organokatalyyttisillä menetelmillä
Lääketiede
David Julius ja Ardem Patapoutian ovat edistäneet merkittävästi kivun, lämmön ja kosketuksen aistimiseen liittyvää tietämystä. Heidän ansiostaan on selvitetty yksityiskohtaiset mekanismit, joilla solun pinnan ionikanavat reagoivat kuumaan, kylmään, kosketukseen ja paineeseen. Läpimurroissa olivat tärkeänä apuna chilipaprikoiden sisältämä kapsaisiini sekä mentoli sekä uudet elektronimikroskooppitekniikat.
Professori Jari Ylänne kertoo, mihin aistimusten mekanismit perustuvat ja miten niihin liittyvää tietoa hyödynnetään esimerkiksi kivunhoidossa ja lääkekehityksessä.
Taloustiede
David Card palkittiin tutkimuksistaan, joilla hän on selvittänyt minimipalkkojen, maahanmuuton ja koulutuksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Joshua D. Angrist ja Guido W. Imbens palkittiin syy-yhteyksien analysointiin liittyvistä metodologisista ansioista
Apulaisprofessori Jutta Viinikainen kertoo, miten syy-yhteyksiä voidaan tutkia taloustieteissä luonnollisten koeasetelmien avulla ja mitä nobelistit ovat saaneet niiden avulla selville työmarkkinoiden toiminnasta.
Kirjallisuus
Tansanian Sansibarissa syntynyttä, englanniksi kirjoittavaa Abdulrazak Gurnahia on kiitetty kolonialismin vaikutusten ja pakolaisuuden kuvaamisesta. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1994 ilmestynyt Paradise-romaani.
Professori Sanna Karkulehto esittelee Gurnahin tuotantoa ja vaikutuksista.
Ilmoittautuminen ja yleisökysymykset:
Tilaisuutta voi seurata paikan päällä Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa tai verkkolähetyksenä. Yleisö voi lähettää esittäjille Nobel-palkintoaiheisiin liittyviä kysymyksiä, joista mahdollisimman moneen vastataan tilaisuudessa.
Suora lähetys Nobel-kattauksesta tiistaina 7.12. 2020 klo 18.00 alkaen, linkki lähetykseen tapahtuman sivuilla.
Jos haluat seurata tilaisuutta paikan päällä Minnansalissa, varmista mukanaolosi ja tarjoilu ilmoittautumalla tällä lomakkeella.
Lähetä Nobel-aiheisiin liittyvät kysymyksesi sähköpostilla kumppanuudet@jyu.fi tai tekstiviestillä 050 414 6368.
Lisätietoja:
Tapahtumakoordinaattori Soila Joutsalainen, soila.k.joutsalainen@jyu.fi, puh. 050 414 6368
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme