Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki Suomen ensimmäiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy. Tässä miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Opettajaseminaari on kansakoulunopettajien koulutuksesta Suomessa käytetty nimitys.
Seminaarin seuraajat korkeakoulu ja yliopisto ovat jatkaneet seminaarin luomaa linjaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi kasvatusalan eurooppalaiseen opetus- ja tutkimustraditioon sekä Euroopan yhdentymiseen tekemällä monipuolista kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen ja alan tutkimuksen edistämiseksi.
– Olemme iloisia voidessamme esittää näin vahvasti suomalaista koulutusjärjestelmää edustavan esimerkin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi. Seminaarinmäellä voidaan näin edistää laajemmin ymmärrystämme koulujärjestelmän merkityksestä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Seminaarinmäelle tunnusta hakevat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, Historian ja etnologian laitos, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Opettajankoulutuslaitos sekä Jyväskylän kesäyliopiston Lasten ja nuorten yliopisto.
Kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi olivat Suomesta ehdolla myös Kalevalan ylirajainen perintö, Malmin lentoasema, Minna Canthin perintö: tasa-arvo sekä Vanha Raahe.
Tunnuksia myönnetään merkittäville kulttuuriperintökohteille
Suomalaisilla kulttuuriperintötoimijoilla on ensi keväänä ensi kertaa mahdollisuus hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2014 yhteensä 48 kohteelle, jotka liittyvät mm. rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.
Museovirasto järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi 14.7.– 10.8.2020. Museovirasto vastaanotti määräaikaan mennessä viisi hakemusta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2021, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2022. Seuraava haku on keväällä 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto
leena.marsio@museovirasto.fi, p 029533 6017
Pirjo Vuorinen, museotoimintojen päällikkö, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo
pirjo.vuorinen@jyu.fi, p. 040 550 6099
Mirva Mattila, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
mirva.mattila@minedu.fi, p. 0295330269
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma luotsaa tietä vuoteen 202817.4.2024 08:42:48 EEST | Tiedote
Museovirasto on julkistanut Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelman vuosille 2024–2028. Suunnitelma kokoaa tehtyä työtä ja linjaa mm. koulutuksen, tutkimuksen, viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön toimia.
Paikallismuseoiden hankkeille 430 000 euroa avustuksia16.4.2024 09:29:01 EEST | Tiedote
Museovirasto on jakanut paikallismuseoiden hankeavustukset vuodelle 2024. Avustusta myönnettiin 78 hankkeelle yhteensä hieman yli 430 000 euroa. Pienetkin summat edistävät paikallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä.
Museovirasto jakoi 430 000 euroa avustuksia ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille21.3.2024 13:23:25 EET | Tiedote
Avustuksen saaneissa hankkeissa museot edistävät kestävää kehitystä, osallistavat paikallisia toimijoita, luovat uusia palveluja ja toimintamalleja erilaisten yhteisöjen kanssa sekä kehittävät museokonsepteja ja verkostoja. Museovirasto on jakanut museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksia vuosittain jo yli 20 vuoden ajan.
Museovirasto avasi avustushaun kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioihin27.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Museovirasto avasi 27.2.2024 avustushaun kuvataiteilijoiden vuosien 2024–2025 näyttelypalkkioiden kattamiseen. Ammatillisten museoiden lisäksi myös eräät muut näyttelynjärjestäjät voivat hakea avustusta näyttelypalkkioiden maksamiseen ammattikuvataiteilijalle. Avustuksia haetaan uuden Haeavustuksia.fi-palvelun kautta 9.4.2024 klo 15 mennessä.
Museovirasto jakoi valtionavustuksia yhteisöjen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyviin hankkeisiin22.2.2024 10:20:17 EET | Tiedote
Yhteisöjen kulttuuriperintötoiminnan avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön, lisätään osallistumismahdollisuuksia ja vahvistetaan kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta. Avustuksia myönnettiin tänä vuonna yhteensä 77 390 euroa seitsemälle eri yhteisölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme