Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopistona asiantuntijat apunasi elämäntapamuutoksesta kirjoittamiseen

Jaa

Uuden vuoden alkaessa mediassa on tapana kirjoittaa ihmedieettien ja tehoharjoittelun ohjeista kannustamaan ihmisiä pudottamaan painoa tai muuten vaan aloittamaan ”parempaa elämää”. Jyväskylän yliopisto haluaa tarjota elämäntapamuutoksia koskeviin artikkeleihin asiantuntevaa ja tieteellistä osaamista eri näkökulmista.

Säännöllisellä liikunnalla on useita terveyshyötyjä.
Säännöllisellä liikunnalla on useita terveyshyötyjä.

Sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hannele Harjunen (0407004033, hannele.s.harjunen@jyu.fi, tavoitettavissa: 27.–28.12. ja 2.1. alk.) on yhteiskunnallisen lihavuustutkimuksen ja sukupuolitettujen ruumisnormien asiantuntija. On tutkinut lihavuuden sukupuolittuneita kokemuksia, lihavuuden stigmaa, siihen liittyvää syrjintää, vartaloihanteita, uusliberaalin tehokkuuskulttuurin ruumiillisia vaikutuksia, lihavien ihmisten liikuntaharrastuksien esteitä sekä kehopositiivisuutta.

Tutkijatohtori Sira Karvinen (0503625120, sira.karvinen@jyu.fi, tavoitettavissa 27.12. alk.) on väitellyt geeniperimän ja liikunnan vaikutuksista elinikään. Karvinen pitää biologiseen vanhanemiseen keskittyvää blogia osoitteessa ikakriisi.home.blog, ja vastaa mielellään kysymyksiin, jotka liittyvät tavalla tai toisella elinikään, erityisesti liikunnan, geeniperimän ja elintapojen kautta.

Voimaharjoittelu on erittäin tärkeää myös keski-ikäisille ja vanhemmille ihmisille parantamaan toimintakykyä ja kehonkoostumusta. Yliopistontutkija Simon Walker (0408054906, simon.walker@jyu.fi, tavoitettavissa 2.1. alk.) pystyy kertomaan voimaharjoittelun merkityksestä, ohjeistamaan miten harjoittelu kannattaa aloittaa ja kertomaan miten saavuttaa tavoitetullut kehonkoostumuksen muutokset (esim. parhaat keinot vähentää kehon rasvaa).

Psykologian professori Raimo Lappalainen (0504432349, tavoitettavissa 2.1. alk.) on tutkinut mm. käyttäytymistottumusten muuttamista. Professori Lappalainen voi vastata kysymyksiin esimerkiksi syömiskäyttäytymisen psykologisista tekijöistä ja eri terapioiden käytöstä osana painonhallintaa.

Moni löytää joulupaketista tänäkin vuonna liikunnalliseen elämäntapaan ja harjoittelun suunnitteluun kannustavan syke- tai aktiivisuusmittarin. Liikuntatieteiden tohtori Laura Karavirta (040 8055041, laura.i.karavirta@jyu.fi, tavoitettavissa 2.1. alk.) on tutkinut ja kehittänyt liikuntaa mittaavia rannelaitteita ja osaa neuvoa, miten uudesta mittarista saa hyödyllisen ja pitkäaikaisen lenkkikaverin.

Liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttaa ihmisen elämään koko elinkaaren ajan. Tutkijatohtori Eero Haapala (0408054210, eero.a.haapala@jyu.fi, tavoitettavissa: 27.–28.12. ja 2.1. alkaen) liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vastaa kysymyksiin liikunnan vaikutuksista ja merkityksistä lasten ja nuorten hyvinvointiin, terveyteen ja oppimiseen.

Tutkijatohtori Arto Laukkanen (0408053611, arto.i.laukkanen@jyu.fi, tavoitettavissa 2.1. alk.) tutki väitöskirjassaan, miten perheitä kannattaa kannustaa lisäämään lasten liikuntaa ja millaisia vaikutuksia liikunnalla on lasten motorisiin taitoihin. Laukkanen voi antaa vinkkejä, miten perheiden kannattaa lähteä yhdessä liikkumaan ja liikunnan merkityksistä lapselle. 

Kauppakorkeakoulun yliopistonopettaja Jaana Karin (0406234336 jaana.t.kari@jyu.fi, tavoitettavissa 2.1.2020 alk.) tutkimus on keskittynyt mm. liikunnan talouteen. Väitöskirjassaan Kari totesi lapsuuden liikunnalla olevan yhteys koulutus- ja työurilla menestymiseen.

Liikunnalla on tärkeä merkitys myös ikääntyneiden ihmisten elämässä. Liikunnallisella ja aktiivisella elämäntavalla on monia positiivisia yhteyksiä ikääntyneiden ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Gerontologian professori Taina Rantasella (0408053590, taina.rantanen@jyu.fi, tavoitettavissa: 27.–28.12. ja 2.1. alk.) on vahva asiantuntemus liikunnan ja aktiivisen elämänotteen merkityksestä iäkkäille ihmisille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Säännöllisellä liikunnalla on useita terveyshyötyjä.
Säännöllisellä liikunnalla on useita terveyshyötyjä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme