Jyväskylän yliopisto

Jy­väs­ky­län yli­opis­toon vii­den mil­joo­nan eu­ron ra­hoi­tus tu­ke­maan luon­non­tie­tei­den, ma­tema­tii­kan ja tek­nii­kan lä­pi­mur­to­ja

Jaa

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen yhdeksälle Jyväskylän yliopiston akatemiahankkeelle, yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa. Rahoituksen sai kymmenen tutkijaa.

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa työskenetelevät tutkijat saivat   lähes 2,5 miljoonan euron  rahoituksen Suomen Akatemialta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa työskenetelevät tutkijat saivat lähes 2,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Kuva: Jyväskylän yliopisto


Toimikunta painotti rahoituspäätöksissään tieteellisen laadun ohella muun muassa tutkimushankkeiden uutuusarvoa ja mahdollisuutta päästä tieteellisiin läpimurtoihin.
Rahoituksen saanet hankkeet ovat nelivuotisia ja käynnistyvät syyskuussa 2019.
Yksi hanke saa tukea erityisesti nuorelle tutkijasukupolvelle suunnatusta rahoituksesta. Rahoituksen saaneista tutkijoista yhdeksän työskentelee Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, yksi informaatioteknologian tiedekunnassa.
Kaikkiaan Suomen Akatemian toimikunta myönsi rahoituksen tällä kertaa 86 akatemiahankkeelle koko maassa, yhteensä 50,5 miljoonaa euroa.

Nanotieteen tutkimukseen lähes 2,5 miljoonaa euroa

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkimus menestyi erinomaisesti rahoitushaussa. Nanotieteen tutkimukset saivat yhteensä lähes 2,5 miljoonan euron rahoituksen.
Professori Perttu Permi sai lähes 600 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa mahdollisuutta hyödyntää entsyymeitä lääkkeinä antibioottiresistenttiä stafylokokkibakteeria (Staphylococcus aureus) vastaan. Hankkeessa tutkitaan entsyymejä, jotka hajottavat stafylokokin soluseinän katkaisemalla glysiinien välisiä sidoksia. Tarve uusille lääkkeille vastustuskykyistä stafylokokkia vastaan on suuri, sillä bakteerin vastustuskyky antibiooteille on kasvanut nopeasti

.
Professori Heikki Tuononen sai noin 500 000 euron rahoituksen nopeita ja tarkkoja laskennallisia termokemiallisia menetelmiä koskevaan tutkimukseen. Projektissa kehitetään uusia, nopeita menetelmiä pienten ja suurten molekyylien muodostumisen talpioiden tarkkaan arviointiin. Kehitettävät menetelmät perustuvat Bensonin ryhmäkontribuutioihin sekä kvanttikemiallisiin yhdistelmämenetelmiin.


Professori Gerrit Groenhof ja apulaisprofessori Jussi Toppari saivat rahoitukset konsortiohankkeeseen, jossa aiheena on kemian manipulointi tyhjiökentän avulla. Tavoitteena on mahdollistaa nanofotoniikan käyttäminen uutena katalyysimuotona, sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi aurinkoenergian laitteissa. Groenhofin rahoitus on 385 000 euroa ja Topparin lähes 400 000 euroa.

Professori Petri Pihko sai noin 360 000 euron rahoituksen hankkeeseen, jossa kehitetään bioinspiroituneita orgaanisia virtausakkuja ympäristöystävälliseen ja turvalliseen energian varastointiin. Konsortiota johtaa Aalto-yliopisto.

Professori Tero Heikkilä sai lähes 250 000 euron rahoituksen hankkeeseen, jossa tutkitaan mikroaalto-optomekaniikkaa magnoneilla. Konsortiota johtaa Aalto-yliopisto. Hankkeessa tutkitaan nanomagnetismin sekä nano- ja mikromekaanisten systeemien yhdistämistä.

Matematiikan ja tilastotieteen laitokselle lähes 1,2 miljoonaa euroa

Matematiikan ja tilastotieteen laitokselta professori Pekka Koskela sai 600 000 euron rahoituksen geometriseen analyysiin. Koskelan tutkimuksessa kappaleiden muotojen muutoksia mallinnetaan Sobolevin avaruuksien ja Sobolevien kuvausten avulla. Projektissa tutkitaan Sobolevin kuvausten ominaisuuksia ja rakennetaan työkaluja niiden tutkimiseen.
Apulaisprofessori Enrico Le Donne sai 570 000 euron rahoituksen Sub-Riemannin geometrioita koskevaan tutkimukseen. Le Donne tutkii geometrioita metrisen geometrian ja Lien ryhmien teorian kautta. Sub-Riemannin geometrioilla on sovelluksia kontrolliteoriassa ja neuromatematiikassa. Hanke sai tukea nuorelle tutkijasukupolvelle suunnatusta rahoituksesta.

Datapohjaisen päätöksenteon ja hiukkasfysiikan tutkimukseen 1,2 miljoonaa euroa

Informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettinen sai reilun 590 000 euron rahoituksen menetelmien kehittämiseen datapohjaisen päätöksenteon tueksi. Päätösanalytiikkaa täydennetään monitavoiteoptimoinnin keinoin ja tuloksista tehdään avoimen lähdekoodin ohjelmistokehikko, jolloin ne ovat monipuolisesti hyödynnettävissä. Projektin tulokset ovat sovellettavissa eri elämänalueiden päätösongelmiin. Uusi hanke laajentaa DESDEO-projektissa kehitettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokehikkoa.

Fysiikan laitokselle Akatemia myönsi professori Tuomas Lapille lähes 600 000 euroa hiukkasfysiikan kvanttiväridynamiikan tutkimukseen. Lappi tutkii kvanttiväridynamiikkaa, hiukkasfysiikan vahvojen vuorovaikutusten teoriaa, suurten törmäysenergioiden rajalla.

Lisätietoja:

Professori Perttu Permi, perttu.permi@jyu.fi, puh. +358 40 805 4288
Professori Heikki Tuononen, heikki.m.tuononen@jyu.fi, puh. +358 40 805 3713
Professori Gerrit Groenhof, gerrit.x.groenhof@jyu.fi, +358 40 805 4664
Apulaisprofessori Jussi Toppari, jussi.toppari@jyu.fi, +358 40 805 4123
Professori Petri Pihko, petri.pihko@jyu.fi, +358 50 528 9132
Professori Tero Heikkilä, tero.t.heikkila@jyu.fi, +358 40 805 4804
Apulaisprofessori Enrico Le Donne, enrico.e.ledonne@jyu.fi, puh. +358 40 8054706
Professori Kaisa Miettinen, kaisa.miettinen@jyu.fi, +358 50 373 2247
Professori Tuomas Lappi, tuomas.v.v.lappi@jyu.fi, +358 40 805 4879

Tiedottaja Kati Valpe, kati.valpe@jyu.fi, puh. 0400 247 458 (informaatioteknologian tiedekunta)
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351 (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)

Kuvat

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa työskenetelevät tutkijat saivat   lähes 2,5 miljoonan euron  rahoituksen Suomen Akatemialta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa työskenetelevät tutkijat saivat lähes 2,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme