Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät – Ukrainan sota vaikuttaa elinkeinoelämään laajalla rintamalla

Jaa

Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Elinkeinoelämän näkymät varovaiset

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tänään Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022-katsauksen, jossa tiivistyvät aluekehittäjien yhteiset näkemykset alueen nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Katsaus laadittiin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronakriisistä toipuminen oli jo hyvässä vauhdissa, kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan loi uuden globaalin kriisin ja muutti tilannetta olennaisesti. Ukrainan kriisi tuo epävarmuustekijän, jonka kaikkia seurauksia ei vielä tunneta. Seuraukset ovat riippuvaisia kriisin kestosta, mahdollisesta laajenemisesta ja pakotepolitiikasta. Vaikka sodan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja värittävät keskustelua taloudesta, on hyvä huomioida, että alueella on menossa monin tavoin hyvä kehitysvaihe ja työllisyys kohenee edelleen.

Kaakkois-Suomen maakuntien yhteydet Venäjälle ovat tärkeä osa aluetaloutta. Alueella on merkittävä määrä yrityksiä, joiden liiketoiminta on perustunut venäläisturismiin. EU:n ulkopuolisen viennin osalta Venäjä oli viime vuonna Kymenlaakson toiseksi suurin kauppakumppani. Etelä-Karjalassa Venäjä oli sijalla seitsemän. Vaikka viime vuosina Venäjän painoarvo viennissä on vähentynyt, Venäjän kanssa kauppaa käyvät yritykset ovat joutuneet keskeyttämään näihin maihin kohdistuvat toimintansa ja etsimään korvaavia markkinoita. Ukrainan sota on myös nostanut esiin uusia, aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä raaka-aineriippuvuuksia (kuten urea, lannoitteet ja niiden raaka-aineet).

Metsäyhtiöt ovat ilmoittaneet hyvistä tuloksista. Metsäsektorille on tehty mittavia investointeja ja niitä on tehty myös metsäteollisuuden uusiin tuotteisiin kuten ligniiniin. Isojen metsäyhtiöiden päämarkkinat ovat muualla kuin Venäjällä. Suorimmin sota vaikuttaa puun saatavuuteen. Lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuustuotteiden kysyntä näyttää vahvalta, mutta tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia (esimerkiksi Kiinan kauppa, Stora Enson Anjalan tehtaan myynti).

Rakentaminen selvisi korona-ajasta hyvin. Kymenlaaksossa on menossa esimerkiksi toimitilarakentamista ja Etelä-Karjalassa Lappeenrannan keskustarakentaminen on aktiivista. Sodan myötä myös rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet ja joistain materiaaleista on pulaa. Myös tarjousten hinnoittelu on vaikeutunut ja kustannusriskit kasvaneet. Uhkana on jo suunniteltujen projektien siirtymiset ja jopa peruuntumiset. Konepaja- ja metalliteollisuudessa yritysten liikevaihdot ja -tulokset ovat kehittyneet pääosin myönteisesti. Raaka-aineiden hinnannousua ennakoidaan edelleen, ja teräksen ja muiden raaka-aineiden saatavuus etenkin pidemmällä aikavälillä on epävarmaa.

Logistiikan näkymät ovat heikot. Kuljetusyritysten kannattavuusodotukset ovat laskeneet ennätysmäisen alas. Kannattavuutta alentavat erityisesti polttoainekustannukset, mutta myös esimerkiksi kaluston huolto on kallistunut. Raide- ja tieinvestointien ohessa suurin investointi logistiikka-alalla on rautatie- ja maantieterminaali (RRT) Kouvolassa. Sen tulevaisuus on muuttunut epävarmaksi Ukrainan sodan käynnistyttyä. Myös HaminaKotkan satamassa varaudutaan liikenteen vähenemiseen. Saimaan kanavan remonttia ei todennäköisesti toteuteta ja kanavan rahtiliikenne uhkaa tyrehtyä kokonaan, sillä liikennöinti koetaan liian riskialttiiksi. Kanavan liikennemäärän siirtäminen raiteille tai kumipyörille on kallista ja myös logistisesti haasteellista. Parikkalan rajanylityspaikka on suljettu ja sen kansainvälistäminen keskeytetty.

Kotimaan matkailun merkitys korostui korona-aikana, ja sillä saatiin kompensoitua ulkomaisten matkailijoiden määrän laskua. Kuluvalle vuodelle odotukset ovat positiivisia ja koronarajoitusten poistumisen myötä kesätapahtumien järjestäminen on taas mahdollista. Matkailussa on myös investointeja. Etelä-Karjalassa panostetaan entistä selkeämmin yhteistyöverkostoihin ja Saimaan alueen tuotteistamiseen. Majoitus- ja ravitsemisala on vielä tietyiltä osin toipumassa korona-ajasta, ja toimintaa ollaan hiljalleen saamassa vauhtiin rajoitusten purkamisen jälkeen.

Kaupan alan suurimmat kärsijät ovat erikoiskauppoja, joiden tarjonta on suunnattu pääosin venäläisille. Vaikutukset näkyvät liiketilojen tyhjentymisenä etenkin Imatralla. Erikoistavarakauppaan vaikutuksia tulee myös maailmanlaajuisen, jo koronapandemian aikana voimistuneen komponenttipulan sekä logististen haasteiden muodossa (mm. konttipula). Yleisesti vähittäiskaupassa hinnannousupaineet ovat suuret.

Maatalous on jo pitkään ollut kannattavuuskriisissä, ja huonot satovuodet ovat heikentäneet tilojen taloudellista tilannetta entisestään. Voimakkaasti kohonneet energia-, rehu- ja lannoitekustannukset ovat nopeasti vaikeuttaneet maatilojen tilannetta.

Sota on käynnistänyt keskustelun myös energian Venäjä-riippuvuudesta ja vauhdittaa vihreää siirtymää. Eri toimijat pyrkivät määrätietoisesti eroon Venäjän tuontienergiasta. Etenkin Etelä-Karjalassa on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, johon syntyy uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, puhtaan ilman teknologiassa ja vetytaloudessa on paljon markkinapotentiaalia.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat vaikeutuneet

Työttömien määrä on edelleen tänä vuonna laskenut. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt laskuun. Uusia avoimia työpaikkoja oli maakunnissa noin selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Samalla kun työvoiman kysyntä on ollut vilkasta koronakriisin jälkeen, ovat työvoiman saatavuuden haasteet jatkaneet vaikeutumistaan. Kasvaneen kysynnän lisäksi kohtaantotilannetta vaikeuttaa vanhentunut osaaminen, alaa vaihtavien kasvanut määrä ja osin myös opintojen viivästyminen. Pula kohdistuu laajasti eri toimialoille, mutta erityisen hankala tilanne on sosiaali- ja terveysalalla. Myös joillain teollisuuden aloilla, rakentamisessa ja ICT-alalla on paljon pulaa osaajista. Ravintola-alalta poistui korona-aikana iso joukko työvoimaa, ja nyt alalla on suuria haasteita saada henkilökuntaa mm. tarjoilu- ja keittiötehtäviin.

Sota vaikuttaa myös osaamiskentässä. Maakunnassa on paljon erityisesti matkailuun ja liiketoimintaan liittyvää Venäjä-osaamista, jonka kehittämiseen ei todennäköisesti lähivuosina panosteta. Kriisi kasvattaa joidenkin ammattiryhmien kysyntää (esimerkiksi ympäristö- ja energia-alan asiantuntijat sekä jotkut huoltovarmuuteen liittyvät alat, erityisesti kyberturvallisuus). Suuri osa ukrainalaisista toivonee nopeaa työllistymistä Suomen työmarkkinoille. Tilanteessa tarvitaan hallinnonalojen ylittävää yhteistyötä sekä joustavia koulutus- ja työllistymisratkaisuja.

Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022 -katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat Katsauksen arviot on tuotettu maaliskuun ja huhtikuun alun aikana. Kymenlaakson osuus alkaa sivulta 64 ja Etelä-Karjalan sivulta 72.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

- Johtaja Satu Mäkelä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 147
- Erikoistutkija Tarja Paananen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 076

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, maaliskuu 20222.5.2022 08:21:47 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomessa työttömien määrä maaliskuussa 2022 laski vuodentakaisesta 22 prosenttia. Etelä-Karjalassa prosentuaalinen lasku on hieman Kymenlaaksoa suurempi. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski edellisvuodesta 15 prosenttia ja on laskussa kaikissa seutukunnissa. Nuorten työttömien määrä laski viime vuodesta 38 prosentilla. Lomautettujen määrä on laskenut selvästi edellisvuodesta ja myös helmikuusta. Uusia avoimia työpaikkoja on 58 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme