Akatemiatutkijan hankkeet jaettiin nyt ensimmäistä kertaa rahoitusmuotouudistuksen pohjalta. Toimikunnan huolet siitä, että nuoret tai varttuneemmat tutkijat eivät pärjää haussa samalla tavalla, eivät toteutuneet. Uudessa rahoitusmuodossa KY-toimikunta saattoi myös myöntää rahoitusta tutkimusryhmää varten.

Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä. Rahoitus jakautuu neljälle vuodelle. Keskimäärin yhden tutkimusrahoituksen suuruus on noin 510 000 euroa.

– Tänäkin vuonna hakemusten taso osoittautui erittäin korkeaksi. Päätökset olivat vaikeita ja useita hyviä hakemuksia jäi rahoittamatta, vaikka myöntöprosentti nousikin viime vuoden yhdestätoista prosentista viiteentoista, toimikunnan puheenjohtaja, professori Petri Karonen kertoo.

Kaikkiaan akatemia myönsi rahoitusta 50 hankkeelle 25,5 miljoonan euron kokonaissummalla.

Akatemiatutkijan hankkeen Jyväskylän yliopistoon saivat:

Laura Kanto, kieli- ja viestintätieteiden laitos, 571 005 euroa, Näkökulmia lasten suomalaisen viittomakielen kehitykseen ja oppimiseen.

Lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen ja oppimisen tutkimus on vielä hyvin vähäistä. Tämän vuoksi tietoa viittomakielen kehityksen ja oppimisen piirteistä ei ole riittävästi saatavilla. Tämä tutkimus tuo lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen ja oppimisen piirteistä uusia teoreettisia, metodologisia ja teknologisia näkökulmia, joilla on vahvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Pekka Mertala, OKL, 626 504 euroa, Kohti datalukutaitoa.

Tavallisen koulupäivän aikana oppilaista kerätään ja analysoidaan suuri määrä dataa oppmisanalytiikan, sähköisten arviointijärjestelmien ja puettavien liikuntakasvatusteknologioiden avulla. Hankkeen tavoitteena on teoretisoida ja analysoida koulun datafikaation ei-toivottuja seurauksia sekä kehittää keinoja niiden ratkaisemiseen ja oppilaiden datalukutaidon tukemiseen.

Kreeta Niemi, OKL, 417 854 euroa, Tilat, kehollisuus ja materiaalisuus sekä osallistujien tarpeet luokkahuonevuorovaikutuksessa (NEED-U).

Tutkimus tarkastelee viimeaikaisia pedagogisia ja oppimistilojen muutoksia sekä uusiutumistarpeita, joiden myötä oppimisvuorovaikutus voi rakentua opettajien pedagogiikan ja oppilaiden oppimisprofiilien vastavuoroisessa suhteessa. Monimenetelmäisen tutkimuksen kontekstina on kouluja, joissa on avoimia ja joustavia tiloja. Aineistona on video- ja haastatteluaineistot, kolmen vuoden pitkittäisaineisto ja elektroninen kyselyaineisto.

Mirka Saarela, informaatioteknologian tiedekunta, 373 194 euroa, THRIVE - Tekniker för holistisk, ansvarsfull och tolkbar virtuell utbildning.

Artificiell intelligens och maskininlärningsmodeller inom utbildning har visat exceptionella prestanda och lovar mer tillgänglig och personlig utbildning för alla. THRIVE-projektet syftar till att ta itu med förklarbarhetsfrågan genom att gemensamt överväga representation och abstraktion av data, identifiering av "rätta" egenskaper med kausalitet, arkitekturen för utbildningsmodeller och etablerad modellanvändbarhet av experterna på utbildningsområdet.

Jussi Saarinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, 432 347 euroa, Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus.

Yhdistämällä uusinta mielenfilosofista teoretisointia taiteidentutkimukseen ja empiiriseen luovuustutkimukseen projekti tuottaa uudenlaisen, aiempaa kattavamman ja tarkemman käsitteellisen selonteon taiteellisesti luovasta mielestä. Saavutettu ymmärrys auttaa jäsentämään niin mennyttä kuin tulevaa tutkimusta ja kannustaa pohtimaan, millaiset aineelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristöt parhaiten tukevat taiteen tekemistä.

Riina Turunen, historian ja etnologian laitos, 422 594 euroa, Naisten työ ja palkat Suomessa 1600–1920.

Parisataa vuotta sitten maat olivat köyhiä ja epätasa-arvoisia. Sittemmin osa nousi köyhyydestä ja tasa-arvoistui, osa ei. Yhdeksi eroa selittäjäksi on nostettu naisten toimijuus, jonka edellytyksenä on ollut pääsy työmarkkinoille. Tämä tutkimus käsittelee taloudellisen kehityksen ja naisten toimijuuden välistä yhteyttä esiteollisessa Suomessa.

Ward Van Zoonen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, 626 240 euroa, Datarepresentaatiot ja työpaikan valvonnan ja seurannan uusi aalto.

Hanke tutkii työntekijöiden seurantakäytäntöjä ja datarepresentaatioita vastaamalla kahteen kysymykseen: 1) Miten työntekijät ja johtajat tulkitsevat työntekijöiden datarepresentaatiot ja 2) mitä seurauksia työntekijöille on heidän digitaalisten jälkiensä valvonnasta?

Chaoxiong Ye, psykologian laitos, 648 912 euroa, Kognitiiviset ja hermostolliset mekanismit mieleenpainuvien visuaalisten ärsykkeiden käsittelyssä.

Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että jotkin kuvat ovat helpommin muistettavia kuin toiset, vaikka katsoja ei olisi aiemmin nähnyt näitä kuvia. Tutkimus auttaa ymmärtämään muistettavuuden mekanismeja ja se voi pitkällä aikavälillä auttaa kehittämään opetusmenetelmiä, jotka edistävät oppimis- ja muistitoimintoja sekä tehokkaampia diagnoosi- ja interventiostrategioita muistivaikeuksista kärsiville ihmisille.

Rahoituspäätökset Suomen Akatemian sivulta: http://bot.fi/3ufz

Lisätietoja:

Laura Kanto, +358504305760, laura.m.k.kanto@jyu.fi

Pekka Mertala, +358504670082, pekka.o.mertala@jyu.fi

Kreeta Niemi, +358408053354, kreeta.niemi@jyu.fi        

Mirka Saarela, +358408055067, mirka.saarela@jyu.fi

Jussi Saarinen, +358408053360, jussi.a.saarinen@jyu.fi

Riina Turunen, +358408053392, riina.j.turunen@jyu.fi

Ward van Zoonen, +358503390045, ward.w.vanzoonen@jyu.fi

Chaoxiong Ye, +358503051153, chaoxiong.c.ye@jyu.fi