Kahden sanan lahjoittaminen voi ehkäistä itsemurhan. Syntyi ilmiö #mitäkuuluu.
Vaikka Suomi on tutkimusten mukaan kovin onnellinen maa, meillä tehdään enemmän itsemurhia kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa keskimäärin. Itsemurhien yleisyydestä huolimatta emme kuitenkaan ole kovin hyviä kohtaamaan asiaa kasvotusten.
Kynnystä madaltaakseen Mielenterveysseura aloitti Itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. #mitäkuuluu-kampanjan, jolla se kannustaa ihmisiä kysymään toisiltaan useammin kuulumisia – ja kuuntelemaan myös vastauksen.
”Kun meillä herää huoli läheisestä, kohtaaminen voi tuntua vaikealta, koska emme aina oikein tiedä kuinka kysyä mahdollisista itsetuhoisista ajatuksista. Meidän ei kuitenkaan tarvitse osata ratkaista kenenkään ongelmia. Yleensä riittää, että osoittaa välittämistä ja on tukena vaikeina hetkinä”, kertoo Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.
Toisin kuin usein ajatellaan, itsemurhaa ajatteleva ei yleensä halua kuolla. Itsemurha-ajatukset nousevat, kun epätoivo yltyy sietämättömäksi, eikä muita keinoja psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen tunnu olevan. Omasta voinnista ja itsemurha-ajatuksista pitäisi päästä puhumaan. Moni vaikenee, jos kukaan ei kysy.
Tutkimukset osoittavat, että kuulumisten kysyminen voi vielä samana päivänäkin muuttaa itsemurhasuunnitelmien suuntaa.
Kaikki alkaa kahdesta sanasta: ”Mitä kuuluu?”
Suomen Mielenterveysseura kannustaa ihmisiä tekemään lahjoituksen suoraan sitä kaipaavalle läheiselleen – kahdella sanalla.
Sosiaalinen media täyttyi maanantaina julkkisten #mitäkuuluu-videoista. Videotervehdyksen julkaisivat muun muassa Aku Hirviniemi, Maria Veitola, Duudsoneiden HP, Uniikki, Lauri Tilkanen, Manuela Bosco, Kiira Korpi ja Vesta. Aihe kosketti ihmisiä – joten ei aikaakaan, kun some alkoi täyttyä ihmisten #mitäkuuluu-videoista ja -tarinoista.
”'Mitä kuuluu' on kysymys, mikä meidän olisi hyvä kysyä joka päivä läheisiltä tai keneltä tahansa, kenestä herää huoli. Muistetaan myös kuunnella ja keskittyä vastaukseen ajatuksella. Se on myös kysymys, joka antaa toiselle luvan kertoa huolistaan”, muistuttaa Kukkonen.
Kampanja jatkuu ja syksyn aikana nähdään erilaisia tempauksia aiheeseen liittyen. Ihmisiä kannustetaan jatkamaan #mitäkuuluu-lahjoituksia, sillä tämä on ajankohtainen asia, joka päivä.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Kampanjavideo
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marena Kukkonen
Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö
+358 40 669 3070
marena.kukkonen@mielenterveysseura
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Itsemurhien ehkäisykeskus on Suomen Mielenterveysseuran itsemurhiin keskittyvä yksikkö, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää itsemurhia tarjoamalla tukea itsemurhaa yrittäneille, heidän läheisilleen ja itsemurhan tehneiden omaisille. Keskus tarjoaa koulutusta ammattilaisille itsemurhavaarassa olevan tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä tekee vaikuttamistyötä itsemurhien ehkäisemisen puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme