Helsingin yliopisto

Kahden yleisen verkkokalvosairauden taustalta paljastui hermokudoksen rappeuma

Jaa

Kahden yleisen silmäkirurgista hoitoa vaativan verkkokalvosairauden, ryppykalvon ja makulareiän, tautiprosessiin näyttää liittyvän verkkokalvon hermokudoksen rappeutuminen. Uusi tieto voi avata mahdollisuuksia lääkehoidon kehittämiseen.

Kuva: M. Varjosalo
Kuva: M. Varjosalo

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat kartoittaneet lasiaiskudoksen molekyylitason muutoksia potilailta, jotka on leikattu joko vaikea-asteisen makulan ryppykalvon eli arpimuodostuksen tai makulareiän takia. Tutkimus on julkaistu Aging Cell -tiedelehdessä.

Sekä ryppykalvo että makulareikä ovat verkkokalvosairauksia, joihin maailmanlaajuisesti sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Usein taustalla on ikääntyminen, mutta näiden verkkokalvosairauksien taustalla on monien tekijöiden aiheuttama mutkikas tapahtumaketju, josta toistaiseksi tiedetään kovin vähän.

Tutkimusjohtaja Markku Varjosalon tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja silmäkirurgi, dosentti Sirpa Loukovaara Helsingin yliopistollisen sairaalan silmäklinikasta ovat yhdessä selvittäneet ryppykalvon ja makulareiän taustamekanismeja. Tutkimus perustui HUS:n silmätautien klinikalla koottuun kattavaan kymmenistä potilaista koostuvaan aineistoon, jonka analysoinnissa hyödynnettiin uusimpia massaspektrometriaan perustuvia proteomiikan menetelmiä.

– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että näihin verkkokalvosairauksiin liittyvät rakenteelliset muutokset ovat seurausta verkkokalvon neurodegeneraatiosta eli hermokudoksen rappeutumisesta, Varjosalo kertoo.

Vaikka ryppykalvo- ja makulareikäpotilaiden näön huononemiseen liittyvät oireet voivat olla osittain samankaltaisia ja tautiprosesseissa on samantapaisia piirteitä, tutkijat löysivät eroavuuksia ryppykalvopotilaiden ja makulareikäpotilaiden lasiaisen koostumuksessa.

– Toivomme, että nämä uudet havainnot voisivat auttaa tunnistamaan silmän sisäiseen arpimuodostusprosessiin liittyviä mekanismeja, joihin kenties tulevaisuudessa voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkehoidolla niin, että etenkin ryppykalvon muodostumista voisi hidastaa. Ehkä onnistutaan kehittämään uusia lääkkeitä tai mahdollisesti jo olemassa olevia lääkkeitä opitaan käyttämään uudella tavalla näiden sairauksien ehkäisyssä ja/tai hoidossa, Loukovaara sanoo.

Tutkimusta rahoittivat Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Silmäsäätiö, Mary ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Instrumentariumin tiedesäätiö.

Lisätietoja:

Markku Varjosalo, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto / HiLIFE, Biotekniikan instituutti
Sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi
Puh. 02941 59413
Varjosalo Lab

Sirpa Loukovaara, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi, HUS / Helsingin yliopistollinen sairaala
Sähköposti: sirpa.loukovaara@hus.fi
Puh 050 4271566

Viite: Tiina Öhman, Fitsum Tamene, Helka Göös, Sirpa Loukovaara, and Markku Varjosalo: Systems pathology analysis identifies neurodegenerative nature of age-related vitreoretinal interface diseases. Aging Cell,  doi.org/10.1111/acel.12809

**********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Kuvat

Kuva: M. Varjosalo
Kuva: M. Varjosalo
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä11.4.2019 10:21:07 EESTTiedote

Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme