"Kaikki oli toissijaista pelaamisen rinnalla" – tuore tutkimuskatsaus pureutuu ongelmalliseen digipelaamiseen

Uusi Digipelirajat’on-hanke tarjoaa tukea, vertaisuutta ja tietoa ongelmallisesta digipelaamisesta. Hankkeen tuore tutkimuskatsaus tarkastelee ongelmallista digipelaamista sekä sen hoito- ja tukimuotoja. 

-Mikä tahansa harrastus voi viedä paljon aikaa. Toisaalta hyvin runsas pelaaminen lisää erilaisten psykososiaalisten ongelmien riskiä, kertoo hankepäällikkö, psykologi Terhi Mustonen.

Mitä on ongelmallinen digipelaaminen?

Tutkimuskatsaus tarkastelee ongelmallista digipelaamista jatkumona. Lievemmissä tapauksissa ongelmat liittyvät ensisijaisesti ajankäyttöön: digipelaaja ei ehkä nuku tarpeeksi, viivyttää arkivelvollisuuksiensa hoitamista tai on läheistensä mielestä jatkuvasti henkisesti poissaoleva. Toisille digipelaaminen tarjoaa pakopaikan todellisuudesta ja keinon kokea myönteisiä tunteita, joita pelien ulkopuolinen maailma ei ehkä pysty tarjoamaan. Pienelle joukolle digipelaaminen voi ajan myötä muuttua pakottavaksi toiminnaksi, jolloin elämä alkaa pyöriä pelaamisen ympärillä eikä pelaaja pysty rajoittamaan toimintaansa, vaikka haluaisi.

-Kaikki oli toissijaista pelaamisen rinnalla, kuvailee 20-vuotias Matias parin vuoden takaista vaikeaa elämäntilannettaan.

-Pelien kautta sain onnistumisen kokemuksia, enkä ajatellut että pelaaminen olisi ollut ongelma. Vasta nyt jälkeenpäin ymmärrän, että arki pyöri pelaamisen ympärillä, mikä esti tekemästä monia asioita, pohtii Matias pelaamistaan. 

Digipelaajien omat kokemukset ja käsitykset pelaamisesta ovat keskiössä, kun pyritään ymmärtämään ongelmallisen digipelaamisen ilmiötä. Digipelirajat’on tekee tiivistä yhteistyötä digipeliharrastajien sekä ongelmallisesti pelanneiden nuorten aikuisten kanssa. 

Yhteistyö toimii perustana valtakunnalliselle vertaistoiminnalle, jota Digipelirajat’on kehittää. Toiminnan perusajatuksena on, että saman kokeneet vertaisvalmentajat voivat tarjota matalan kynnyksen tukea ongelmallisesti digipelaaville nuorille aikuisille vaikeassa elämäntilanteessa. 

Matias on päässyt yli haastavasta elämänvaiheestaan ja pelaa nykyään rajoitetusti. Hän haluaa oman kokemuksensa kautta auttaa muita kertomalla tarinansa.

-Ongelmallisesta digipelaamisesta ei puhuta tarpeeksi, hän sanoo

-Digipelaajan on tärkeää havainnoida rehellisesti omaa kykyään säädellä pelaamistaan sekä pelaamisen syitä. Jos pelaaminen aiheuttaa haittaa fyysiselle tai psyykkiselle hyvinvoinnille tai jatkuvia ristiriitoja lähipiirin kanssa, tilanne ei ole enää hallinnassa, linjaa Mustonen.

Digipelirajat’on järjestää seminaarin ongelmallisesta digipelaamisesta Helsingin yliopiston päärakennuksessa perjantaina 10.11.2017. Seminaarissa julkaistaan hankkeen tuottama tutkimuskatsaus.

Ilmoittaudu mukaan seminaariin tästä

Lataa tutkimuskatsaus tästä