Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus tuo lisätietoa migreenin perinnöllisestä taustasta

Jaa

Suomalaisjohtoinen laaja tutkimus on osoittanut, että migreenin kulkeminen suvuissa johtuu pääasiassa jopa tuhansien sairausriskiä lisäävien geenimuotojen yhteisvaikutuksesta. Tutkijat pystyivät myös osoittamaan, että perinnöllisessä riskissä on eroja migreenityyppien välillä. Aurallista migreeniä sairastavilla ja nuoremmilla migreenipotilailla perinnöllisten riskitekijöiden muodostama taakka on suurempi.

Neuron-tiedelehdessä tänään 3.5.2018 julkaistun kaikkien aikojen laajimman migreenin perhetutkimuksen tulokset perustuvat lähes 1600 suomalaisen migreeniperheen aineistoon. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa analysoitiin yli 8300 henkilön perimään ja migreenioireisiin liittyvää tietoa.

Kyseinen suomalainen migreenitutkimusaineisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja sen keräämiseen on osallistunut neurologeja ympäri Suomen. Tutkimusta johtivat Helsingin yliopiston, HUS:in, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Broad Instituutin tutkijat.

Migreeni on yksi yleisimmistä aivosairauksista ja pelkästään Suomessa migreenipotilaita on yli puoli miljoonaa. Migreenin puhkeamiseen vaikuttavista molekyylitason mekanismeista ja sairauden suvuittaisen esiintymisen syistä on kuitenkin vielä varsin vähän tietoa.

– Olemme jo pitkään pohtineet, johtuuko migreenin kulkeminen suvuissa pääasiassa harvinaisista geneettisistä riskitekijöistä, joiden riskivaikutus on suuri, vai monien vähäisempien riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tässä työssä halusimme verrata näiden tekijöiden painoarvoa sekä perinnöllisen riskin merkitystä eri migreenityypeissä, kertoo dosentti Maija Wessman Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Sama tutkimusryhmä on aiemmin tunnistanut yli 40 migreenille selkeästi altistavaa geenimuotoa. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä sadoista tai jopa tuhansista muista vähämerkityksellisemmistä geneettisistä alttiustekijöistä.

Tässä työssä tutkijat yhdistivät tiedon kaikista näistä migreenin geneettisistä riskitekijöistä ja laskivat niiden perusteella kullekin osallistujalle yksilöllisen migreenin geneettisen riskiluvun. Tutkimus perustui näiden yksilöllisten riskilukujen vertailemiseen eri migreenipotilasryhmien välillä.

Kolmasosalla migreenipotilaista kohtauksiin liittyy neurologisia oireita, joita kutsutaan auraksi. Tyypillisimmillään auraoireet ovat näköhäiriöitä. Suomalainen migreeniaineisto sisälsi 2420 potilasta, joilla oli migreenin tyypillinen aurallinen muoto. Lisäksi 540 potilaalla oli harvinaisempi, toiselle puolelle kehoa puutumista ja voimattomuutta aiheuttava aurallisen migreenin muoto, jota kutsutaan hemiplegiseksi migreeniksi.

Migreeniperheaineistoa verrattiin myös toiseen suureen suomalaiseen näytekokoelmaan, THL Biopankin lähes 15 000 osallistujasta koostuvaan FINRISKI-väestöaineistoon ja erityisesti aineistosta tunnistettuihin yli 1100 migreenipotilaaseen.

Perinnöllisen riskin huomattiin olevan suurempi perheaineiston migreenipotilailla kuin väestöaineiston migreenipotilailla. Lisäksi migreenityyppien välillä nähtiin selviä eroja, aurallista migreeniä sairastavien potilaiden perinnöllisen riskin ollessa suurempi kuin aurattomien.

Yllättäen tutkimuksessa todettiin hemiplegistä migreeniä sairastavilla potilailla kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin tämän migreenityypin on ajateltu johtuvan pääasiassa harvinaisista sairausmutaatioista muutamassa tunnistetussa tautigeenissä.

– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että migreenityyppien geneettisessä taustassa on eroja ja että yleisten geneettisten riskitekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä tekijä sekä migreenin harvinaisten että yleisten muotojen suvuittaisen esiintymisen taustalla, sanoo tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

Lisäanalyysit osoittivat geneettisen riskin olevan yhteydessä myös migreenin puhkeamisikään. Alle 20-vuotiaana sairastuneiden riskitaakka oli selvästi korkeampi kuin sitä myöhemmin sairastuneilla.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, Aarno Palotie toteaa.

– Ainutlaatuinen aineisto tuottaa ainutlaatuisia tuloksia. Potilaan yksilöllisiin piirteisiin perustuvat tulevaisuuden täsmähoidot ovat vääjäämättä tehokkaampia, turvallisempia ja kustannustehokkaampia kuin nykyiset yritykseen, onnistumiseen tai epäonnistumiseen perustuvat hoitovaihtoehdot. Nyt raportoitu tutkimus nopeuttaa omalta osaltaan tätä kehitystä, sanoo migreeniaineiston keräämisestä vastannut neurologian erikoislääkäri, dosentti Mikko Kallela HYKS:n neurologian klinikalta.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä kansainvälisen päänsäryn genetiikkaa tutkivan konsortion, 23andMe:n sekä lääkeyhtiö Merckin tutkijoiden kanssa.

Lisätietoja:

Professori Aarno Palotie
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)
HiLIFE, Helsingin yliopisto
Puh. 040 567 0826 (Sari Kivikko)
Sähköposti: aarno.palotie@helsinki.fi

Alkuperäinen julkaisu:

Gormley et al.: “Common variant burden contributes to the familial aggregation of migraine in 1,589 families.” Neuron: http://www.cell.com/neuron/fulltext/S0896-6273(18)30322-2, DOI: 10.1016/j.neuron.2018.04.014

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme