Kaikkien liikkuminen ei vähene nuoruudessa - eri suuntaisista liikkumisen poluista uutta tutkittua tietoa
Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että nuorten liikkuminen vähenee iän myötä. Tämä keskiarvojen tarkasteluun perustuva tulos kuitenkin peittää alleen aktiivisuuden eri suuntaiset muutokset.
Tuore tutkimus erotteli nuoret ryhmiin liikkumisen muutoksen perusteella. Liikemittarilla mitattuna noin puolella nuorista aktivisuus säilyi ennallaan (aktiivisuuden säilyttäjät ja inaktiivisuuden säilyttäjät). Liikkumista vähentäviä osajoukkoja oli kahdenlaisia: korkealta lähtötasolta keskimääräiselle tasolle aktiivisuutta vähentävät ja keskimääräiseltä tasolta alhaiselle tasolle aktiivisuutta vähentävien ryhmät. Lisäksi pieni osa tutkituista lisäsi liikkumistaan jo ennestään korkealta lähtötasolta.
– Nuoruuden ja aikuisuuden siirtymävaiheessa näyttää kaiken kaikkiaan olevan yleistä, ettei aiempi urheiluseuraharrastus enää jatku ja ettei koulumatkaliikkuminen vaihdu opiskelu- tai työmatkaliikkumiseksi. Nämä muutokset havaitsimme noin kolmasosalla nuorista, projektitutkija Tuula Aira Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Urheiluseura tukee liikkumisen ylläpitoa ja ehkäisee aktiivisuuden laskua
Ryhmien väliltä löytyi mielenkiintoisia eroja sen mukaan, millaisia muutoksia liikkumisen muodoissa tapahtui tutkitulla ajanjaksolla (15v–19v). Urheiluseuraharrastuksen jatkuminen 19-vuotiaaksi oli yhteydessä aktiivisuuden säilyttäjien ja lisääjien sekä aktiivisuutta korkealta tasolta keskimääräiselle tasolle vähentävien ryhmään kuulumiseen. Samalla myös urheiluseuraharrastuksen loppuminen selitti korkealta tasolta vähenevään aktiivisuusryhmään kuulumista.
– Urheiluseuratoiminta tukee liikkumisen ylläpitoa ja ehkäisee aktiivisuuden vähenemistä. Urheiluseurassa harrastamisen tilalle on tärkeää löytää korvaavaa aktiivisuutta silloin, kun seuraharrastaminen loppuu, Aira sanoo.
Koulu- ja työmatkojen passiivisuus näkyy vähäisenä kokonaisaktiivisuutena läpi nuoruuden
Passiivisesti kuljetut koulu- ja työmatkat sekä urheiluseuraharrastuksen puuttuminen 15- ja 19-vuotiaana olivat yhteydessä vähäisenä säilyvään kokonaisaktiivisuuteen. Tässä inaktiivisuuden säilyttäjiksi nimetyssä ryhmässä myös koululiikuntaa raportoitiin 15-vuotiaana vähemmän, eli liikuntaa todennäköisesti valittiin harvoin valinnaisaineeksi.
– Vähän liikkuville jo erilaisten matkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisella tavalla voisi tuottaa lisää terveyden kannalta hyödyllistä liikettä päiviin, Aira toteaa. Tärkeintä olisi löytää itselle mieluisa ja arkeen sopiva tapa liikkua. Myös yhteiskunta voi osaltaan tukea liikkumista säilyttämällä lähikouluja ja esimerkiksi huolehtimalla turvallisista kevyenliikenteenväylistä.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa pureudutaan siihen, löytyykö aktiivisuusryhmien välillä eroja terveyden riskitekijöissä, kuten kolesteroliarvoissa ja verenpaineessa. Nyt julkaisussa tutkimuksessa havaittiin, että heikko itsearvioitu terveydentila oli yhteydessä inaktiivisuuden säilyttäjien ryhmään kuulumiseen.
Näin tutkittiin:
Tutkimuksen aineisto muodostuu 254 nuoren liikemittausaineistosta ja kyselyvastauksista kahdelta mittauskerralta vuosilta 2013–2014 (n. 15-v.) ja 2017–2018 (n. 19-v.). Ensimmäisessä vaiheessa tutkittavat rekrytoitiin 156 urheiluseuran (seuranuoret) ja 100 koulun (nuoret, jotka eivät harrastaneet urheiluseurassa) kautta Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun kaupungeista ja ympäryskunnista. Tutkittavat osallistuivat myös lääkärintarkastukseen ja terveydentilan mittauksiin (mm. verikoe ja keuhkojen puhalluskoe).
Tutkimus on osa Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimusta, joka on toteutettu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten verkoston yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Tuula Aira, Tommi Vasankari, Olli Juhani Heinonen, Raija Korpelainen Jimi Kotkajuuri, Jari Parkkari, Kai Savonen, Arja Uusitalo, Maarit Valtonen, Jari Villberg, Henri Vähä-Ypyä and Sami Petteri Kokko. Physical activity from adolescence to young adulthood: patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity (2021) 18:85. https://doi.org/10.1186/s12966-021-01130-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
projektitutkija Tuula Aira, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, tuula.m.aira@jyu.fi, 040 805 4467
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme