Helsingin yliopisto

Kaivostoiminta matalilla merialueilla vaarantaa kestävyystavoitteet

Jaa

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan kaivostoiminta matalilla merialueilla on ristiriidassa kansainvälisten suojelu- ja kestävyystavoitteiden kanssa, ja tuo mukanaan suuret ympäristöriskit.

Tunnetut mineraaliesiintymät matalilla merialueilla, joiden kaupallisen hyödyntämisen arvioidaan olevan mahdollista nykymenetelmillä.Kuva: Elina Virtanen.
Tunnetut mineraaliesiintymät matalilla merialueilla, joiden kaupallisen hyödyntämisen arvioidaan olevan mahdollista nykymenetelmillä.Kuva: Elina Virtanen.

Merellistä kaivosteollisuutta on ehdotettu kestäväksi vaihtoehdoksi, jonka ympäristövaikutukset ja louhinnan kustannukset jäisivät perinteistä kaivostoimintaa pienemmiksi.

– Merellisten mineraalien metallipitoisuus on myös usein korkea, jonka johdosta kaivosteollisuus tähyää nyt merelle, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Laura Kaikkonen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Meret mineraalien hyödyntämisen keskiössä

Erityisesti akkumetallien, kuten nikkelin ja koboltin kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta merenpohjan mineraaleihin. Viimeisin osoitus kiinnostuksesta matalien merialueiden kaivostoimintaan on ruotsalaisen kaivosyhtiön jättämä hakemus louhia rautamangaanisaostumia Pohjanlahdelta. Vaikka muiden valtioiden aluevesiltä on aikaisemmin louhittu muun muassa tinaa ja timantteja, malmimetallien louhiminen on Itämerellä uusi teollisuudenala. 

Syvänmeren mineraalien hyödyntämisen potentiaali on tunnistettu jo kauan sitten, mutta kaupallistamista ovat rajoittaneet huolet kaivostoiminnan vaikutuksista herkkiin syvänmeren ekosysteemeihin.

– Syvänmeren lajit tunnetaan vielä huonosti, ja tieteelle tuntemattomia lajeja tulee vastaan jatkuvasti, toinen tutkimuksen kirjoittajista, tutkijatohtori Elina Virtanen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta huomauttaa.

Kaivostoiminta syvänmeren alueilla on myös huomattavan kallista. Näistä syistä matalien merialueiden mineraalien louhintaa onkin ehdotettu kestävämmäksi ratkaisuksi lisääntyvälle mineraalien tarpeille.

– Teknologia mineraalien otolle matalilta merialueilta on jo olemassa, esimerkiksi imuruoppauksen avulla, ja louhinta on kustannuksiltaan myös halvempaa, Kaikkonen mainitsee. 

Kansallinen lainsäädäntö puuttuu ja sitä tarvitaan

Mineraaleja ja arvokkaita metalleja löytyy kaikilta maailman merialueilta (kuva 1). Myös Suomen merialueilta löytyy runsaasti mineraaleja, rautamangaanisaostumien muodossa, jotka Kaikkonen ja Virtanen kuvasivat aiemmassa tutkimuksessaan vuonna 2019. Koska matalien merialueiden mineraaleja ei ole hyödynnetty laajasti, kansallinen lainsäädäntö sen sääntelylle puuttuu. Tämä osaltaan houkuttelee kaivosteollisuutta merelle.

Riskit matalien merialueiden kaivostoiminnasta

Kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksia matalilla merialueilla ei vielä tunneta.

– Todennäköisesti ympäristövaikutukset ovat samankaltaiset kuin toiminnassa, jossa poistetaan merenpohjaa, kuten ruoppauksessa. Ekosysteemien toipuminen voi kestää vuosikymmeniä, sanoo Kaikkonen.

Matalien merialueiden ekosysteemit ovat jo ennestään heikentyneessä tilassa, sillä ihmisen toiminta keskittyy rannikkoalueille. Mineraalien louhinta muuttaa elinympäristöjä, aiheuttaa paikallista lajikatoa ja muutoksia lajiyhteisöissä. Louhinnan epäsuorat vaikutukset, kuten pöllyävän pohja-aineen ja pohjasta vapautuvien haitallisten aineiden leviäminen sekä veden samentuminen osaltaan heikentävät meriympäristön tilaa.

– Mahdolliset ympäristövaikutukset ovat ristiriidassa viimeisimpien suojelu- ja kestävyystavoitteiden kanssa, Virtanen toteaa.

EU:n ja YK:n kunnianhimoinen tavoite on suojella 30 prosenttia merialueista, ja EU:n direktiiveihin on tehty kirjauksia meren hyvän tilan saavuttamiselle.

– Kaivostoimintaan matalilla merialueilla tulisi suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti, eikä toimintaa tule sallia ennen kuin sen riskit on kartoitettu, Kaikkonen sanoo.

– Mineraalien ekologinen merkitys on vielä epäselvä, mutta esimerkiksi rautamangaanisaostumat voivat toimia elinympäristöinä lajeille.

Mikäli kaivostoiminta etenee matalilla merialueilla ennen asianmukaista lainsäädäntöä, toiminnan keskeyttäminen voi tutkijoiden mukaan olla haastavaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori
Laura Kaikkonen, puh. 040 184 1370
Itämeren suojelukomissio (HELCOM) ja Helsingin yliopisto
laura.kaikkonen@helcom.fi
Tutkijatohtori
Elina Virtanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 050 3853290

Kuvat

Tunnetut mineraaliesiintymät matalilla merialueilla, joiden kaupallisen hyödyntämisen arvioidaan olevan mahdollista nykymenetelmillä.Kuva: Elina Virtanen.
Tunnetut mineraaliesiintymät matalilla merialueilla, joiden kaupallisen hyödyntämisen arvioidaan olevan mahdollista nykymenetelmillä.Kuva: Elina Virtanen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa4.10.2022 10:24:39 EEST | Tiedote

Sosioekonomisten tekijöiden ja alkoholin vaikutus ammatin kuolleisuuteen ei ole saman suuruinen eikä edes samansuuntainen kaikissa ammateissa, joissa on korkea kuolleisuus. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin miehillä 31 ja naisilla 11 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista ja kymmenesosa naispalkansaajista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme