Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaarissa pohditaan kahden kulttuurin parisuhteiden kestävyyttä

Kansanedustaja Nasima Razmyar elää kaksikulttuurista pikkulapsiperhearkea suomenruotsalaisen miehensä Johan Fagerin ja pienen poikansa kanssa. Razmyar on yksi Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaarin puhujista.

­–  On tärkeää pohtia, minkälainen Suomi on kaksikulttuuristen parien ja perheiden näkökulmasta. Aihe on ollut jo pitkään ajankohtainen.

Razmyar peräänkuuluttaa nykyistä avoimempaa suhtautumista uusiin suomalaisiin. On tärkeää, että tänne muuttavat puolisot tuntevat itsensä tervetulleiksi.

– Elämme globaalissa maailmassa, jossa toivottavasti ihmisiin suhtaudutaan avoimuuden eikä sulkeutuneisuuden kautta. Suomi on jo nyt kansainvälinen. Meidän tulisi silti töitä sen eteen, että ihmiset kokevat olonsa myös tervetulleeksi.

Kulttuurieroista on keskusteltava

Kahden kulttuurin liitoista oletetaan usein, että kulttuurieroista johtuen ne päätyisivät eroon muita avioliittoja herkemmin. Toinen seminaarin puhujista, kestävistä kahden kulttuurin liitoista väitellyt Jaana Anglé tietää kuitenkin, ettei ennakkoluulo pidä paikkaansa.

–  Myös saman kulttuurin liitot kaatuvat omanlaisiinsa "kulttuurieroihin". Ihmisillä on lapsuudenkodista saatuja toimintamalleja ja tapoja, jotka sitten oman perheen perustamisen vaiheessa korostuvat, Anglé sanoo.

Suurimmillaan kulttuurierot ovat liiton alkuvaiheessa ja elämän eri käännekohdissa.

– Tärkeintä on, että pari on keskustellut näistä tavoista ja malleista jo ennen avioitumista ja että keskusteluyhteys pidetään yllä parisuhteen eri vaiheissa. Kestävät parisuhteet ovat säilyneet vuosikymmeniä, kun asioista on keskusteltu ja parisuhteen eteen on tehty töitä. Mikä tahansa parisuhde päättyy, jos sen eteen ei olla valmiita ponnistelemaan, Jaana Anglé muistuttaa.

Anglén väitöskirjatutkimuksessa Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista suomalaiset puolisot kertovat parisuhteidensa kehittymisestä ja selviytymisestä arjen haasteissa.

Tutkimuksen perusteella tärkeää on, että maahan muuttanut puoliso oppii kielen, löytää mielekästä tekemistä ja saa sosiaalisia suhteita. Parisuhdetyytyväisyyden kannalta tärkeitä ovat ongelmanratkaisutaidot ja positiivinen, sopeutumista tukeva ympäristö.

Puolison pitää löytää oma paikkansa

– Suomalainen puoliso voi tukea asettautumista monella tapaa, mutta ollakseen tyytyväinen Suomessa ulkomaalaisen puolison pitää löytää täällä oma paikkansa ystävien ja työn tai opiskelun kautta, sanoo suunnittelija Hanna Kinnunen Familia ry:stä.

Kinnunen on tutkinut kahden kulttuurin perheitä ja kohtaa heitä päivittäin Familian Duo-toiminnan parissa.

– Moni on sanonut, että suomen kieli olisi kannattanut opetella heti. Se avaa ovia ja helpottaa työllistymistä ja sosiaalisten verkostojen uudelleenluomista.

Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaari järjestetään YK:n kansainvälisenä perheiden päivänä 15.5.2017 klo 12–16 Helsingissä. Kaikille avoimessa seminaarissa kuullaan myös Ruskeat tytöt -blogista tunnettua toimittajaa Koko Hubaraa, joka kertoo kahden kulttuurin perheessä kasvamisesta. Familia ry:n seminaarin päättää Kaikkien Perheiden Suomi -hankkeen projektipäällikkö Anna Moringin vetämä keskustelupaneeli, johon osallistuu muun muassa Yle Perjantain toimittaja Sean Ricks.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Suunnittelija Hanna Kinnunen, Duo - kahden kulttuurin perheille (Familia ry)

050-4522393

hanna@duoduo.fi

Nettisivut: duoduo.fi (suomeksi) | en.duoduo.fi (in English)

Seminaariesite: pdf.duoduo.fi/17-05-15.pdf