Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Kala oli keskiajalla pääasiallinen ravinnonlähde Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, paljastaa tuore tutkimus

Jaa

Tutkijat selvittivät Iin Haminan hautausmaalle 1400-1600-luvuilla haudattujen vainajien ruokavaliota. Ruokavalioon päästiin kiinni mittaamalla luiden isotooppikoostumuksia. Isotoopit tallentavat tiedon ihmisen elinaikanaan käyttämästä eri ravinnon lähteistä. Environmental Archaeology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pääasiallinen proteiininlähde oli pääosin pienehkö kala, kenties särki tai silli.

Keskiaikaisen vainajan luunpala odottaa analyysia (© Maria Lahtinen)
Keskiaikaisen vainajan luunpala odottaa analyysia (© Maria Lahtinen)

Iin Haminan keskiaikainen hautausmaa sijaitsee Iin kunnan keskustan kupeessa. Hautausmaata tutkimalla on saatu merkittävää tietoa ihmisten menneisyydessä Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa yleisemminkin.

Keskiajan Iin asukkaiden ruokavalion tutkimus paljasti, että kalaruuan osuus on ollut hyvin suuri. Kaikesta syödystä proteiinista jopa 70 prosenttia on voinut olla kalaa. Tämä kertoo toisaalta vesistöjen tärkeästä merkityksestä mutta toisaalta myös maanviljelyksen ja maitotalouden vähäisyydestä alueella.

Ravinto riitti, mutta oli yksipuolista

Aikaisempi tutkimus jo paljasti, että keskiaikaisen Iin asukkailla ei ollut merkittäviä ongelmia ruuan saannin suhteen.

– Uusi tutkimus vahvistaa kuvaa, että iiläisten ruokavalio oli erittäin todennäköisesti riittävä, kertoo tutkija Maria Lahtinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Nyt julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, että iiläisten syömä kala oli todennäköisesti ravintoverkon keskivaiheilla, eli pohjaeläimiä ja muita selkärangattomia syöviä lajeja kuten särki ja silli. Isotooppitutkimuksella ei kuitenkaan päästä lajikohtaiseen tarkkuuteen ja kalalajit perustuvat arvaukseen.

Hylkeiden pyynti sen sijaan ei tutkimuksen mukaan ollut todennäköisesti merkittävässä roolissa keskiaikaisessa Iissä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös selvitetty vainajien hammasterveyttä, joka kertoo nykyiseen verrattuna hyvin proteiinipitoisesta ruokavaliosta. Väestö oli myös keskipituudeltaan nykyistä lyhyempää. Nämä seikat kertovat ravinnon yksipuolisuudesta.

Tutkimuksessa paljastui myös yksilö, jonka luuston isotooppikoostumus poikkesi muista. Hänen ruokavalionsa muistutti paljon enemmän elintapaa, joka perustuu pääosin viljeltyyn ravintoon. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 98 vainajan luustot, onkin hyvin todennäköistä, että tämä henkilö on tullut muualta tai että hän on ollut jollain tapaa poikkeuksellinen henkilö yhteisössään.

Lisätietoa:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskiaikaisen vainajan luunpala odottaa analyysia (© Maria Lahtinen)
Keskiaikaisen vainajan luunpala odottaa analyysia (© Maria Lahtinen)
Lataa
Iin Haminan sijainti
Iin Haminan sijainti
Lataa
Tutkijatohtori Maria Lahtinen
Tutkijatohtori Maria Lahtinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme