Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Kalakin kuulee kaupungin äänet

Jaa

Helsingissä selvitetään ensimmäistä kertaa merenlahtien vedenalaista melua. Kaupungin sisälahtien äänimaisema on erilainen kuin avomerellä, sillä kaupungin äänet kantautuvat myös veden alle. Autoliikenteen aiheuttama matalataajuinen melu erottuu vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa.

Miska Kopponen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Heikki Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuorenselällä. Taustalla Lonna ja Suomenlinna. Kuva: Eeva Sairanen
Miska Kopponen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Heikki Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuorenselällä. Taustalla Lonna ja Suomenlinna. Kuva: Eeva Sairanen

Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus mittaavat tänä ja ensi vuonna vedenalaista melua Helsingin sisälahdilla. Helsingin vedenalaista äänimaailmaa nauhoitettiin ensimmäisen kerran kesä- ja heinäkuussa Laajalahdella sekä Kruunuvuorenselällä. 

Kruunuvuorenselkä on selvityksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä halkovat Ruotsin-laivat, Tallinnan-katamaraanit, vesibussit ja yhteysalukset. Lisäksi veneilykaudella huviveneliikenne on siellä erittäin vilkasta. Aivan rannan tuntumassa rakennetaan Kalasataman kaupunginosaa, ja merialueen välittömässä läheisyydessä kulkee vilkkaasti liikennöity Itäväylä. 

Vedenalaisen melutilanteen selvitys on osa Helsingin kaupungin Itämeri-toimenpideohjelmaa, jota se toteuttaa Itämerihaaste-verkostoaloitteen puitteissa. 

– Tavoitteena on tehdä peruskartoitus vedenalaisesta melusta pääosin Kruunuvuorenselällä jatkoselvitysten ja toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi, kertoo Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen Helsingin kaupungilta. 

– Selvitämme, mitä ja millaista veden alla meluavaa ihmistoimintaa alueella on ja miten se vaihtelee ajallisesti, toteaa Ruokanen. 

Alustavien tulosten mukaan kaupungin äänet, erityisesti liikennemelu, erottuvat myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa. Ensimmäisten mittausten perusteella Kruunuvuorenselällä äänimaisema vaihtelee eri vuorokauden aikoina paljon ja melu on paikoin voimakasta. 

Vedenalainen melu riippuu paitsi äänen lähteestä ja sen laadusta (voimakkuus ja taajuus), myös alueen akustisesta ympäristöstä, kuten veden syvyydestä, pohjan laadusta ja aallokosta. Lähellä oleva ranta ja pohja voivat sekä heijastaa että vaimentaa ääniä, joten ääni käyttäytyy matalissa lahdissa eri tavoin kuin avomerellä. Äänen käyttäytymiseen voivat vaikuttaa myös veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Tässäkin mielessä Kruunuvuorenselkä on hyvin dynaaminen vesialue, koska Vantaanjoen virtaama ja sen Kruunuvuorenselälle tuoman saviaineksen määrä vaihtelee ja vesi on monella tavalla kerrostunutta mm. suolaisuuden mukaan. 

– Itämeren avomerialueilla on viime vuosina tehty vedenalaisen melun kartoituksia ja kehitetty mittaus- ja arviointimenetelmiä, toteaa tutkija Eeva Sairanen SYKEstä. 

– Luonnollisen äänimaiseman merkittävästi ylittävä melu voi aiheuttaa merinisäkkäille ja kaloille vakavia haittoja. Avomerialueella tärkein melun lähde on meriliikenne, mutta rannikolla meluun voi vaikuttaa myös kaupunkirakenne ja kaupungin kehittyminen muun muassa tieliikenteen ja suurimittakaavaisen rakentamisen kautta, Sairanen kertoo. 

Ensimmäinen mittauskierros Kruunuvuorenselällä tehtiin heinäkuun lopulla vilkkaimman veneilykauden aikana. Mittaukset toistetaan lokakuussa veneilykauden hiljennyttyä, jolloin päästään arvioimaan erityisesti huviveneliikenteen vaikutusta vedenalaiseen äänimaisemaan. Talvella akustiset olot ja äänimaisema muuttuvat jälleen. Vesiliikenne vähenee ja mahdollinen jääpeite vaimentaa sekä ilmasta kantautuvia ääniä että aallokon syntyä. Toisaalta jää voi itsessään aiheuttaa ääniä veden alle esimerkiksi jäälauttojen törmätessä yhteen. Mittauksia on tarkoitus tehdä vielä tammi-helmikuussa. 

Ihmisen aiheuttaman vedenalaisen melun potentiaalisia riskejä ja vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi vertaamalla mitattua melua alueella tavattuun kalalajistoon ja saatavilla olevaan tutkimustietoon alueen lajien kuuloaistin herkkyydestä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Eeva Sairanen, SYKE
puh. 050 351 8170, eeva.sairanen@ymparisto.fi
https://biasproject.wordpress.com/
http://www.syke.fi/hankkeet/bias

Ympäristösuunnittelija Lotta Ruokanen, Helsingin kaupunki
puh. 040 334 7078, lotta.ruokanen@hel.fi
www.itamerihaaste.net

Kuvat

Miska Kopponen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Heikki Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuorenselällä. Taustalla Lonna ja Suomenlinna. Kuva: Eeva Sairanen
Miska Kopponen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Heikki Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuorenselällä. Taustalla Lonna ja Suomenlinna. Kuva: Eeva Sairanen
Lataa
Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Joonas Syrjälä ja Eeva Sairanen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokan jäänmurtajat ja Merihaka. Kuva: Heikki Peltonen
Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Joonas Syrjälä ja Eeva Sairanen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokan jäänmurtajat ja Merihaka. Kuva: Heikki Peltonen
Lataa
Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Joonas Syrjälä ja Eeva Sairanen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokanluoto. Kuva: Heikki Peltonen
Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Joonas Syrjälä ja Eeva Sairanen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokanluoto. Kuva: Heikki Peltonen
Lataa
Alustavia tuloksia. Laajakaistaisen melun äänenpainepainetaso Hylkysaaren, Lonnan, Katajanokanluodon ja Vasikkasaaren mittauspisteissä. Vuorokausivaihtelu näkyy kaikissa pisteissä selkeästi: vuorokauden kaksi ensimmäistä tuntia ovat hiljaisempia. 140 dB vesimelu vastaa noin 80 dB ilmamelua. Kuva: Jukka Pajala
Alustavia tuloksia. Laajakaistaisen melun äänenpainepainetaso Hylkysaaren, Lonnan, Katajanokanluodon ja Vasikkasaaren mittauspisteissä. Vuorokausivaihtelu näkyy kaikissa pisteissä selkeästi: vuorokauden kaksi ensimmäistä tuntia ovat hiljaisempia. 140 dB vesimelu vastaa noin 80 dB ilmamelua. Kuva: Jukka Pajala
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

PL 2200, 00099 Helsingin kaupunki

09 310 1691http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja valvontaan liittyvistä palveluista. Toimiala aloitti 1.6.2017, jolloin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto, kiinteistövirasto, ympäristökeskus, asuntotuotantotoimisto ja Helsingin tukkutori yhdistivät toimintansa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Helsingin ja Espoon yhteishanke kaupunkien pienvesistöjen vedenlaadun parantamiseksi käynnistyy18.10.2017 10:28Tiedote

Helsingin ja Espoon kaupunkien Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeessa tavoitteena on Maunulanpuroon ja Otsolahteen johdettavien hulevesien vedenlaadun parantaminen. Molemmissa kohteissa on tarkoitus puhdistaa hulevettä ravinteista ja haitallisista aineista luonnonmukaisin menetelmin ennen sen päätymistä vesistöön. Hankkeelle on ympäristöministeriön toimesta myönnetty hallituksen kärkihankerahaa.

Merihaassa parannetaan asumismukavuutta älykkäällä lämmönohjauksella17.10.2017 09:32Tiedote

Merihaassa As. Oy Helsingin Haapaniemenkatu 12:een asennetaan kaikkiin huoneistoihin Salusfin Oy:n älykkäät patteritermostaatit. Älytermostaatit mahdollistavat huoneistojen dynaamisen lämmönsäädön, jolla säästetään energiaa ja lisätään asumismukavuutta. Asukas voi halutessaan säätää huoneiston lämpötilaa omaan päivä- tai viikkorytmiinsä sopivaksi, esimerkiksi alentamalla öisin makuuhuoneen tai loman aikana koko huoneiston lämpötilaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme