Jyväskylän yliopisto

Kalastus vie isot kalat – nämä superyksilöt lisääntyvät parhaiten ja ylläpitävät elinvoimaisia kalakantoja

Jaa

Monet kalalajit suosivat isokokoista kumppania parinvalinnassa. Tästä on kaloille monenlaista etua. Isokokoinen kumppani saattaa parantaa jälkeläisten selviytymismahdollisuuksia esimerkiksi tarjoamalla parempilaatuisen kutupesän kuin pienikokoinen kumppani. Seksuaalivalinta usein suosii isokokoisia koiraita ja naaraita, kun taas kalastus tyypillisesti poistaa juuri näitä superyksilöitä. Akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä arvioi kirjallisuuskatsauksessa kalastuksen vaikutuksia kalojen parinvalintaan ja kalakantojen elinvoimaisuuteen. Artikkeli julkaistiin Evolutionary Applications -julkaisusarjassa toukokuun alussa.

Miten kala valitsee kutukumppanin? Jyväskylän yliopistossa kalojen parinvalintaa tutkitaan seeprakalojen avulla. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Johanna Hippeläinen
Miten kala valitsee kutukumppanin? Jyväskylän yliopistossa kalojen parinvalintaa tutkitaan seeprakalojen avulla. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Johanna Hippeläinen

Evoluutioekologisessa tutkimuksessa seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta kuvaa lisääntymiseen liittyvää etua, joka joillakin saman lajin yksilöillä on toisiin yksilöihin nähden. 

Seksuaalivalinta on kuin filtteri, joka vahvistaa yksilöiden lisääntymismenestystä. Isokokoinen koiras esimerkiksi huolehtii mätimunista ja kuoriutuvista poikasista määrätietoisemmin kuin pieni koiras ja täten naaras suosii isoa koirasta.

Isokokoinen lohinaaras on puolestaan hyvin hedelmällinen ja pystyy kaivamaan syvän kutupesän virtaavan joen pohjaan. Tällainen naaras houkuttelee paikalle useita koiraita. Kalojen seksuaalivalintaa on tutkittu monilla mallilajeilla, kuten miljoonakalalla, seeprakalalla ja kolmipiikillä.

- Seeprakalanaaras suosii isokokoista koirasta ja laskee enemmän mätimunia kutiessaan ison koiraan kuin pienen koiraan kanssa. Eräillä kalalajeilla on havaittu, että naaraat kutevat myös parempilaatuisia mätimunia isoille koiraille, kertoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.  

Isoimmat kalat lisääntyvät parhaiten

Kalastus toimii usein luonnossa seksuaalivalintaa vastaan, koska se poistaa kannasta suurikokoisia, suosittuja kutukumppaneita. Kalastuksen vaikutuksia kalojen parinmuodostukseen ja sitä kautta lisääntymismenestykseen on tutkittu suhteellisen vähän.

- Kalojen parinvalinnan tutkiminen on luonnonolosuhteissa usein haastavaa, sanoo Uusi-Heikkilä. Siksi tiedämmekin suhteellisen vähän kalastukselle hyvin arvokkaiden kalalajien seksuaalivalinnasta, poikkeuksena ovat ehkä turska ja lohi. Turskan lisääntymistä on tutkittu jonkin verran kokeellisissa olosuhteissa etenkin Kanadassa. Lohi puolestaan lisääntyy syntymäjoessaan, jossa kutua ja parinvalintaa on helpompi tarkkailla, kuin esimerkiksi meren syvyyksissä kutevalla turskalla.

Tutkijan mukaan kalastuksen ja seksuaalivalinnan yhteisvaikutusta tulisikin tutkia enemmän, jotta ymmärtäisimme kalastuksen kokonaisvaikutukset kalakantojen kasvuun ja elinvoimaisuuteen.

- Suurikokoiset kalat usein lisääntyvät pienikokoisia yksilöitä paremmin. Tämän vuoksi kokoonkohdistuvan kalastuksen on ajateltu heikentävän populaation kasvua. Vo ajatella, että seksuaalivalinta puskuroi populaatioita kalastuksen haitallisilta vaikutuksilta, koska se suosii suurikokoisia yksilöitä. Näin ei kuitenkaan ole, jos kalastus on poistanut populaatiosta isot kalat. Seksuaalivalinnan on ylipäätään vaikea toimia, jos kalastus vähentää vaihtelua koossa yksilöiden välillä, toteaa Uusi-Heikkilä.

Linkki artikkeliin Evolutionary Applications -julkaisusarjassa: https://doi.org/10.1111/eva.12988

Lisätietoja
Silva Uusi-Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, + 358 44 323 8174

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience  

Avainsanat

Kuvat

Miten kala valitsee kutukumppanin? Jyväskylän yliopistossa kalojen parinvalintaa tutkitaan seeprakalojen avulla. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Johanna Hippeläinen
Miten kala valitsee kutukumppanin? Jyväskylän yliopistossa kalojen parinvalintaa tutkitaan seeprakalojen avulla. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Johanna Hippeläinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme