Kalatalousviranomainen hakee muutosta Kymijoen länsihaaran vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Rannikon kalatalouspalvelut -yksikkö hakee muutosta Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Hakemuksissa esitetään, että voimalaitosten nykyiset kalatalousmaksuvelvoitteet muutetaan yhdistelmävelvoitteiksi, jotka koostuvat kalatievelvoitteesta, tarkkailuvelvoitteesta ja kalatalousmaksusta. Velvoiteyhdistelmällä pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja nykyistä tarkoituksenmukaisempaan kalavesien ja kalakantojen hoitoon.
Kymijoki on Etelä-Suomen tärkein lohijoki. Lisäksi joen potentiaali vaelluskalojen poikastuotannon kasvattamiseen on Suomen korkeimpia, sillä suurin osa poikastuotantoon soveltuvista koski- ja virta-alueista sijaitsee alimpien voimalaitosten yläpuolisilla jokialueilla. Kymijoen poikastuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi kalojen kulku meren ja poikastuotantoalueiden välillä on välttämätöntä mahdollistaa voimalaitokset ohittavilla rakenteilla. Tarkkailuvelvoitteella saadaan tietoa kalateiden ja alasvaellusrakenteiden toimivuudesta ja vaikutuksista joen vaelluspoikastuotantoon.
Kymijoen ja muiden rakennettujen jokien kalakantojen hoito on viime vuosikymmeninä perustunut pitkälti istutustoimintaan, johon myös Ahvenkosken ja Klåsarön kalatalousmaksuja on käytetty. Istutuskantojen laitostumisen ja genetiikan kaventumisen myötä istutukset eivät enää tuota riittävästi emokaloja turvaamaan kalastusta ja kalankantoja. Lisäksi istutusperäisellä kalakantojen hoidolla menetetään luonnonpopulaatioissa vallitsevaa geneettistä vaihtelua ja sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Luonnossa syntyneillä ja kasvaneilla poikasilla on istukkaita parempi elinkyky ja luonnonvalinnan kautta valikoituneita paikallisia sopeumia.
Hakemuksen mukaisten kalatalousmaksujen käyttökohteita ovat kalakantoja ja kalastusta tukevat toimenpiteet, kuten kalataloudelliset kunnostukset ja tuki- ja kotiutusistutukset. Kalatalousvelvoitetta on esitetty tarkistettavaksi 10 vuoden kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Tarkistamishakemuksessa on mahdollista esittää muutoksia esimerkiksi kalatalousmaksun suuruuteen kalataloustarkkailusta saatujen tulosten ja tehtyjen toimenpiteiden pohjalta.
Velvoitteiden muuttaminen on vesilain perusteella mahdollista, sillä Kymijoen kalataloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti ja muutos palvelee yleistä etua. Velvoitteiden muuttamista ja sisältöä on perusteltu hakemusasiakirjoissa, jotka ovat nähtävillä aluehallintoviraston lupatietopalvelussa 26.5.2023 saakka. Asiasta on määräaikaan mennessä mahdollista esittää muistutuksia ja mielipiteitä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Kalastusbiologi Joonas Ikävalko, p. 0295 029 170
joonas.ikavalko(at)ely-keskus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa1.6.2023 15:36:58 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomessa valtakunnalliseen leväseurantaan lähdetään suunnilleen samoilla havaintopaikoilla kuin aikaisempinakin vuosina. Tuoreita levähavaintoja ei Kaakkois-Suomen sisävesillä eikä merialueilla ole kesän ensimmäisellä havaintokerralla havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti.
Maanteiden päällystystyöt alkoivat Kaakkois-Suomessa31.5.2023 14:00:27 EEST | Tiedote
Kuluvana vuonna uudelleen päällystettäviä teitä on Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella yhteensä noin 70 ajoratakilometriä. Päällystystyöt alkoivat toukokuussa.
Meluaitojen rakentaminen alkaa Oritlammen kohdalla Ruokolahdella31.5.2023 09:35:16 EEST | Tiedote
Meluaidoilla vähennetään melulle altistumista ja melusta aiheutuvaa haittaa. Nyt meluaitoja aloitetaan rakentamaan Ruokolahden Oritlammen kohdalle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hankkeena. Näin vähennetään valtatie 6:n asutukselle aiheutuvia meluhaittoja. Työn ajaksi valtatie 6:n varrella kulkeva yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä suljetaan.
Kaakkois-Suomen liikenneturvallinen kunta ja kaupunki palkittiin Liikenneturvallisuusfoorumissa Imatralla30.5.2023 09:31:35 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin Imatralla tiistaina 23.5.2023. Vuosittaisen foorumin aiheena oli tänä vuonna lasten ja nuorten liikenneturvallisuus. Foorumissa palkittiin ensimmäistä kertaa Kaakkois-Suomen liikenneturvallinen kunta ja kaupunki. Palkitsemisperusteina käytettiin elokuussa 2022 valmistuneen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden edistämistä ja kunnan liikenneturvallisuustyön aktiivisuutta. Kuntasarjassa voittajaksi valittiin Luumäki ja kaupunkisarjassa Kouvola.
Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, huhtikuu 202324.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli huhtikuun lopussa 13464 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi kahden prosentin verran vuodentakaisesta. Kymenlaaksossa työttömiä oli prosentin verran vähemmän ja Etelä-Karjalassa viisi prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 huhtikuussa. Lomautettujen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna, mutta laski maaliskuusta. Uusia avoimia työpaikkoja oli huhtikuun aikana avoinna 2247, mikä on 31 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme