Oulun yliopisto

Kalimenjoessa runsas rauta heikentää voimakkaasti veden laatua

Jaa

Kalimenjoki on lähes luonnontilainen Oulun pohjoispuolella sijaitseva pieni joki, jonka tila on heikentynyt viime vuosina. Sen vedenlaadun heikentymiseen johtaneita syitä ja vesistöön tulevan kuormituksen vaikuttavia tekijöitä joen koko valuma-alueella on selvitetty KaliVesi-tutkimushankkeessa. Vedenlaatua heikentää runsas jokiuomaan kulkeutuva rauta.

Kalimenjoki heinäkuussä 2019. Kuva: Markus Saari
Kalimenjoki heinäkuussä 2019. Kuva: Markus Saari

Kalimenjoen alueella vedenlaatua heikentää erityisesti liukoisen ja sakkautuneen raudan runsas esiintyminen, jonka seurauksena vesi on värjäytynyt ruskeaksi, näkyvyys heikentynyt ja uoman pohjat ovat paikoin liettyneet. Lisäksi Kalimenjoen typpi- ja fosforipitoisuudet ovat hieman kohonneet, mikä viittaa maankäytöstä tulevaan hajakuormitukseen valuma-alueen eri osissa. Kohonnut ravinnepitoisuus näkyy pääuomassa kesäisin rehevöitymisenä ja etenkin levien ja vesikasvien lisääntymisenä.

Raudan kulkeutumista Kalimenjokeen lisäävät etenkin valuma-alueella tehtävät voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineksen oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Kuivatustoimenpiteet alentavat paikallista pohjaveden korkeutta ja muuttavat veden virtausreittejä. Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset muuttavat maaperässä vallitsevia hapettomia ja hapellisia olosuhteita, minkä seurauksena rautakulkeutuma vesistöihin voimistuu. Ojituksen jälkeiset veden virtausreittien muutokset puolestaan lisäävät rautapitoisen pohjaveden purkautumista suoraan kuivatusojiin tai vesistöihin.

”Hankkeessa tehtiin yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja järjestöjen, Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Yhteistyöllä saatiin toteutettua valuma-alueen kattavia mittauskampanjoita ja pystyttiin keräämään tärkeää paikallista tietoa kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttamiseksi valuma-alueella”, kertoo tohtorikoulutettava Markus SaariKaliVesi-hankkeen tuloksista.

Hankkeen aikana tehtiin toimenpidesuunnitelma ja ehdotus Kalimenjoen vedenlaadun parantamiseksi. Kalimenjoen vesiensuojelussa tulee kiinnittää huomiota hajakuormituksen hallintaan ja tehdä toimenpiteitä koko valuma-alueella. Erityisesti tulee välttää turhia kuivatustoimenpiteitä ja estää kuivatusvesien suora pääsy vesistöihin mukaan lukien Kalimenjoen pääuoma, sivupurot, lammet ja Jäälinjärvi.

”Tämä tulee ottaa huomioon kaikessa maankäytössä ja siten myös teiden, metsätalouden ja maanottoalueiden kuivatustoimenpiteissä. Pistekuormittajien, kuten louhosten, maanläjitysalueiden ja haja-asutuksen vesien käsittelyyn tulee myös kiinnittää erityistä huomiota”, sanoo hanketta koordinoinut apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta.

Vesiensuojelutoimenpiteinä suositellaan ennakoivaa suunnittelua, kuivatusvesien hallittua ohjausta ja valumavesien pidätystä lähellä toimenpidettä.

Hanketta rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto. Hankkeen kesto oli kolme vuotta (2017–2019) ja toteuttajana oli Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö.

KaliVesi – Eri toimintojen vesistövaikutukset Kalimenojan ekologiseen tilaan. Selvitys kunnostustarpeiden kohdentamiseksi -hankkeen Toimenpide-ehdotukset Kalimenjoen valuma-alueelle – KaliVesi-hankkeen loppuraportti on saatavilla VYYHTI -verkoston sivustolla.

VYYHTI -verkosto on laaja-alainen vesienhoidon verkosto, joka edistää vesienhoidon konkreettisten toimenpiteiden toteutusta sekä kokoaa ja välittää alaan liittyvää tietoa Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan yksikkö toimii aktiivisesti osana VYYHTI -verkostoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Markus Saari, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, puh. 040 9354 594, sähköposti: Markus.Saari@oulu.fi

Apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, puh. 0294 48 4393, sähköposti: Hannu.Marttila@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 029 448 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Kalimenjoki heinäkuussä 2019. Kuva: Markus Saari
Kalimenjoki heinäkuussä 2019. Kuva: Markus Saari
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uusi HYTKI-hanke tukee alueita hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämisessä15.10.2021 07:55:00 EEST | Tiedote

Digitaalisen terveyden aikakaudella terveys - ja hyvinvointidatan määrä kasvaa ja sen käyttötarkoitukset monipuolistuvat. Datan hyödyntämiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa liittyy paljon mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Erityyppiset toimijat, kuten tutkimusinstituutiot, yritykset, sote-palveluiden tuottajat ja ekosysteemitoimijat, pyrkivät ratkomaan näitä haasteita. Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi (HYTKI) -hanke edistää toimijoiden välistä yhteistyötä, kokemusten vaihtoa ja kyvykkyyksien kehittämistä aihealueella. HYTKI-hanketta on toteuttamassa toimijoita Oulusta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kuopiosta ja Turusta.

Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn15.10.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Hiljattain päättyneessä GEOMINS-projektissa otettiin askeleita kohti turvallisempaa rikastusjätteen käsittelyä ja kestävämpiä rakennusmateriaaleja. Suomen Akatemian rahoittamassa Oulun yliopiston projektissa tutkittiin mahdollisuuksia hyödyntää rikastusjätettä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Lupaavat tutkimustulokset auttavat matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Sopeutuminen kaupunkiympäristöön on pidentänyt perhosten lentokautta28.9.2021 07:35:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaupunkiympäristöissä perhosten lentokausi on pidentynyt ja päättyy myöhemmin kuin maaseutuympäristöissä. Perhosten kaupunkipopulaatioissa on tapahtunut evoluutiota, jonka myötä päivänpituuden vaikutus yksilönkehitykseen on muuttunut ja perhoset siirtyvät talvehtivaan tilaan, diapaussiin, myöhemmin kasvukauden kuluessa kuin maaseudulla. Kaupunkiympäristöjen lämpimyys ja sen myötä pidentynyt kasvukausi ovat todennäköisimpiä selityksiä tälle evoluutiolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme