Kalvolan pohjavesialueiden pohjavesiolosuhteista saatiin uutta tietoa

Selvityksen avulla saatiin uutta tietoa pohjaveden päävirtaussuunnista ja virtausta ohjaavista kalliokynnyksistä, pohjaveden pinnan korkeudesta sekä maaperän ominaisuuksista. Saatu lisätieto palvelee pohjaveden suojelua ja seurantaa, vedenhankinnan turvaamista sekä maankäytön suunnittelua. Tiedon avulla voidaan mm. ohjata toimintoja alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät.

Tutkitut pohjavesialueet kuuluvat katkonaiseen pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee 1. Salpausselältä Hausjärveltä Hämeenlinnan kautta Urjalaan. Nyt tehdyt tutkimukset sijoittuivat Könnölän ja Ohtisten kylien väliselle 11 kilometrin pituiselle harjujaksolle. Alueella tehtiin muun muassa maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia, maaperäkairauksia ja pohjavedenpintojen mittauksia.

Tutkimuksissa selvisi, että maapeitteen paksuus on suurimmillaan yli 60 metriä ja pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan 55 metriä. Maaperä tutkimusalueella on pääosin soraa ja hiekkaista soraa.

Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee tutkimusalueella 40 metriä. Alimmillaan pohjavesi on tutkimusalueen luoteispäässä, Saapaslamminharjun Kaaronharjulla. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueiden välisen rajalla Pastilammin alueella. Kallio ohjaa monin paikoin pohjaveden virtausta.

Pohjaveden päävirtaussuunta on tutkimusalueen itäosissa Könnölässä sekä Huntinkivenkankaalla kaakkoon ja alueen länsiosassa Saapaslamminharjun pohjavesialueella virtaussuunta on luoteeseen. Pohjavesi purkautuu pääasiassa alueella sijaitseviin lampiin ja harjuja ympäröiville soille.

Geologinen rakenneselvitys oli Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten, HS-Veden sekä Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyöhanke. Tutkimusten käytännön toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus.