Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia Savonlinnan Riihisaaressa

Erikoista Kamera aseena -näyttelykokonaisuudessa on se, että kaksi ammattikuvaajana toimivaa veljestä toimi yhtä aikaa valokuvaajina rintamalla, jonkin aikaa myös samoissa komennuspaikoissa. Rintamalla oli myös kolmas veljes ja ammattikuvaaja, Lauri Jänis. Hän toimi ilmavoimien upseerina ja valokuvausosaston johtajana, mutta häneltä on säilynyt hyvin vähän kuvia.

Pauli Jänis on taitavana muotokuvaajana tuonut kuvissaan esille sotilaat yksilöinä ja persoonallisuuksina, ja kuvien kautta piirtyy ainutlaatuinen kuva sotilaiden elämästä rintamalla. Pauli saikin ylemmältä taholta jopa kritiikkiä liian taiteellisista kuvista. Hän oli myös kiinnostunut kuvaustekniikasta ja rakensi omia kameroita, mm. kiikarikamera, jossa oli kaitafilmikameraan kiinnitetty kiikari objektiivina, pistoolikamera, jossa kamera oli pistoolin sisällä ja haarakaukoputkikamera, jolla kuvasi vihollisasemia taisteluhaudasta käsin. Kuvauslennoilla käytettiin lentokoneita, joiden lattiassa oli reikä kameraa varten. Objektiivi oli valtava ja filmi hyvin leveää. Suuri filmiruutu mahdollisti tarkemman suurennoksen, jossa maasto ja kohteet näkyivät paremmin. Tuttu Jäniksen tytär Raili Lauritsalo muistaa, miten isä kertoi filmiä kuivatetun heiluttamalla kuin lakanaa, se oli niin leveää.

Talvisodassa puolustusvoimilla oli tiedotustehtäviä hoitava propagandaosasto, ja välirauhan aikana vuonna 1941 perustettiin Saksan mallin mukaiset propagandakomppaniat, joita alettiin kutsua tiedotuskomppanioiksi. Komppanioissa oli kirjeenvaihtajia, valokuvaajia, elokuvaajia, toimittajia, radiomiehiä, oppaita, rintamapiirtäjiä ja teknistä henkilökuntaa. TK-miesten tehtävänä oli päämajan ohjekäskyn mukaan "elävöittää ja kertoa rintaman takaiselle väestölle kirjoitusten, valokuvien ja elokuvien avulla kenttäarmeijan toiminnasta, etulinjan taisteluista ja lepohetkistä sekä saada koko kansa eläytymään armeijan taistelutoimintaan päivittäin ja siten terästämään kansan voitontahtoa".

Tiedotuskomppanioiden oli tämän lisäksi määrä tuottaa propagandamateriaalia ulkomaille levitettäväksi ja viholliseen kohdistettavaksi, julkaista rintamalehtiä ja järjestää omille joukoille viihdykettä, kuten elokuvaesityksiä. Rintamakuvauksen tavoitteena oli suorittaa sotilaallista, sotahistoriallista ja kansatieteellistä kuvausta. Tehtäviin kuului muun muassa Itä-Karjalan kylien kuvaaminen niin, että kuvat todistivat kylien asukkaiden ja suomalaisten välisen sukulaisuuden.

Pauli Jänis kuvasi sota-aiheisia kuvakertomuksia Suomen Kuvalehteen, Hakkapeliittaan ja muihin sanomalehtiin nimimerkillä TK-Jänis. Hän piti yhtenä mieleenpainuvimmista tehtävistään TK-kuvaajana Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheimin vierailun kuvaamisen Rukajärvellä vuonna 1942. Mannerheimille rakennettiin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi metsästysmaja Lieksajärven rannalle Repolaan. Pauli Jäniksen kuva Mannerheimista saunansa portailla oli kenraali Raappanan mukaan monien Mannerheimin tunteneiden mielestä yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista marskista otetuista kuvista, koska se kuvaa poikkeuksellisen hyvin tämän "vapautunutta, leppoisaa luonnetta". Pauli Jänis itse muistelee metsästysretkeä lehtihaastattelussa:

Tilanteen ollessa rauhallinen oli joukko upseereita eräänä aamuna lähdössä metsästysretkelle metsästysmajan pihalta. Kenraali Raappana oli juuri evännyt Pauli Jäniksen mukaanpääsyn – taikauskoisena miehenä Raappana oli sitä mieltä, että aina kun valokuvaaja on mukana, jäädään myös ilman saalista. Marski itse saapui tuolloin paikalle, hämmästeli moista komentoa ja vaati valokuvaajan mukaan todeten lakonisesti: "Hyvät herrat, eihän pääasia ole saalis vaan metsästäminen." (Warkauden lehti, 1981.)

Jänisten esittely

"Kun Jänis ottaa kuvan, siitä ei tule susj."

Jänisten valokuvaajasuku on ikuistanut itäisen Suomen elämänmenoa usean sukupolven ajan. Suvussa on toiminut kaikkiaan yksitoista ammattikuvaajaa ja valokuvaamoja on ollut seitsemällä paikkakunnalla, tärkeimmät Kuopiossa, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Pauli Jänis (1911–1984) teki laajan uran teollisuuskuvaajana ja sotienjälkeisen jälleenrakennuksen dokumentoijana Varkaudessa. Tuttu Jäniksen (1904–1980) kuvissa näkyy kattava otos paikallishistoriaa Kuopiossa ja ympäristössä. Lauri Jänis (1909–1947) piti valokuvaamoa Savonlinnassa. Matleena Jänis (s.1968) on elokuvaohjaaja ja neljännen polven valokuvaaja.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Matleena Jäniksen toimittama valokuvateos Kuvia Savosta ja maailmalta (SKS), joka esittelee pysähdyttäviä valokuvia ja hykerryttäviä tarinoita Jänisten suvun elämäntyöstä yli sadan vuoden ajalta. Yksi kirjan luvuista käsittelee rintamavalokuvausta.

Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia 15.6.–26.8.2018, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari – Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Avoinna päivittäin klo 10–17. www.savonlinna.fi/riihisaari