Savonlinnan kaupunki

Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia Savonlinnan Riihisaaressa

Jaa

Kamera aseena -näyttely esittelee TK-kuvaaja Pauli Jäniksen ja ilmavoimien valokuvaaja Tuttu Jäniksen sodassa ottamia valokuvia sekä rintamakuvausta valokuvauksen lajina toisen maailmansodan aikana. Näyttelyn valokuvat ovat tiedotustarkoituksiin kuvattuja otoksia ja kuvaajien itselleen kuvaamia yksityiskuvia. Kuvissa näkyy sotatoimia, vapaa-aikaa, vihollisvankeja sekä kansatieteellisiin tarkoituksiin kuvattuja Rukajärven ja Itä-Karjalan maisemia. Monet kuvista ovat tunnettuja sotakuvia, osa ennen julkaisemattomia. Näyttelytekstien kautta katsoja pääsee tutustumaan myös kuvien taustoihin, merkityksiin, kuvaustekniikkaan ja kuvaajan omaan kokemukseen.

Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.
Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.

Erikoista Kamera aseena -näyttelykokonaisuudessa on se, että kaksi ammattikuvaajana toimivaa veljestä toimi yhtä aikaa valokuvaajina rintamalla, jonkin aikaa myös samoissa komennuspaikoissa. Rintamalla oli myös kolmas veljes ja ammattikuvaaja, Lauri Jänis. Hän toimi ilmavoimien upseerina ja valokuvausosaston johtajana, mutta häneltä on säilynyt hyvin vähän kuvia.

Pauli Jänis on taitavana muotokuvaajana tuonut kuvissaan esille sotilaat yksilöinä ja persoonallisuuksina, ja kuvien kautta piirtyy ainutlaatuinen kuva sotilaiden elämästä rintamalla. Pauli saikin ylemmältä taholta jopa kritiikkiä liian taiteellisista kuvista. Hän oli myös kiinnostunut kuvaustekniikasta ja rakensi omia kameroita, mm. kiikarikamera, jossa oli kaitafilmikameraan kiinnitetty kiikari objektiivina, pistoolikamera, jossa kamera oli pistoolin sisällä ja haarakaukoputkikamera, jolla kuvasi vihollisasemia taisteluhaudasta käsin. Kuvauslennoilla käytettiin lentokoneita, joiden lattiassa oli reikä kameraa varten. Objektiivi oli valtava ja filmi hyvin leveää. Suuri filmiruutu mahdollisti tarkemman suurennoksen, jossa maasto ja kohteet näkyivät paremmin. Tuttu Jäniksen tytär Raili Lauritsalo muistaa, miten isä kertoi filmiä kuivatetun heiluttamalla kuin lakanaa, se oli niin leveää.

Talvisodassa puolustusvoimilla oli tiedotustehtäviä hoitava propagandaosasto, ja välirauhan aikana vuonna 1941 perustettiin Saksan mallin mukaiset propagandakomppaniat, joita alettiin kutsua tiedotuskomppanioiksi. Komppanioissa oli kirjeenvaihtajia, valokuvaajia, elokuvaajia, toimittajia, radiomiehiä, oppaita, rintamapiirtäjiä ja teknistä henkilökuntaa. TK-miesten tehtävänä oli päämajan ohjekäskyn mukaan "elävöittää ja kertoa rintaman takaiselle väestölle kirjoitusten, valokuvien ja elokuvien avulla kenttäarmeijan toiminnasta, etulinjan taisteluista ja lepohetkistä sekä saada koko kansa eläytymään armeijan taistelutoimintaan päivittäin ja siten terästämään kansan voitontahtoa".

Tiedotuskomppanioiden oli tämän lisäksi määrä tuottaa propagandamateriaalia ulkomaille levitettäväksi ja viholliseen kohdistettavaksi, julkaista rintamalehtiä ja järjestää omille joukoille viihdykettä, kuten elokuvaesityksiä. Rintamakuvauksen tavoitteena oli suorittaa sotilaallista, sotahistoriallista ja kansatieteellistä kuvausta. Tehtäviin kuului muun muassa Itä-Karjalan kylien kuvaaminen niin, että kuvat todistivat kylien asukkaiden ja suomalaisten välisen sukulaisuuden.

Pauli Jänis kuvasi sota-aiheisia kuvakertomuksia Suomen Kuvalehteen, Hakkapeliittaan ja muihin sanomalehtiin nimimerkillä TK-Jänis. Hän piti yhtenä mieleenpainuvimmista tehtävistään TK-kuvaajana Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheimin vierailun kuvaamisen Rukajärvellä vuonna 1942. Mannerheimille rakennettiin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi metsästysmaja Lieksajärven rannalle Repolaan. Pauli Jäniksen kuva Mannerheimista saunansa portailla oli kenraali Raappanan mukaan monien Mannerheimin tunteneiden mielestä yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista marskista otetuista kuvista, koska se kuvaa poikkeuksellisen hyvin tämän "vapautunutta, leppoisaa luonnetta". Pauli Jänis itse muistelee metsästysretkeä lehtihaastattelussa:

Tilanteen ollessa rauhallinen oli joukko upseereita eräänä aamuna lähdössä metsästysretkelle metsästysmajan pihalta. Kenraali Raappana oli juuri evännyt Pauli Jäniksen mukaanpääsyn – taikauskoisena miehenä Raappana oli sitä mieltä, että aina kun valokuvaaja on mukana, jäädään myös ilman saalista. Marski itse saapui tuolloin paikalle, hämmästeli moista komentoa ja vaati valokuvaajan mukaan todeten lakonisesti: "Hyvät herrat, eihän pääasia ole saalis vaan metsästäminen." (Warkauden lehti, 1981.)

Jänisten esittely

"Kun Jänis ottaa kuvan, siitä ei tule susj."

Jänisten valokuvaajasuku on ikuistanut itäisen Suomen elämänmenoa usean sukupolven ajan. Suvussa on toiminut kaikkiaan yksitoista ammattikuvaajaa ja valokuvaamoja on ollut seitsemällä paikkakunnalla, tärkeimmät Kuopiossa, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Pauli Jänis (1911–1984) teki laajan uran teollisuuskuvaajana ja sotienjälkeisen jälleenrakennuksen dokumentoijana Varkaudessa. Tuttu Jäniksen (1904–1980) kuvissa näkyy kattava otos paikallishistoriaa Kuopiossa ja ympäristössä. Lauri Jänis (1909–1947) piti valokuvaamoa Savonlinnassa. Matleena Jänis (s.1968) on elokuvaohjaaja ja neljännen polven valokuvaaja.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Matleena Jäniksen toimittama valokuvateos Kuvia Savosta ja maailmalta (SKS), joka esittelee pysähdyttäviä valokuvia ja hykerryttäviä tarinoita Jänisten suvun elämäntyöstä yli sadan vuoden ajalta. Yksi kirjan luvuista käsittelee rintamavalokuvausta.

Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia 15.6.–26.8.2018, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari – Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Avoinna päivittäin klo 1017. www.savonlinna.fi/riihisaari

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matleena Jänis
matleena.janis@gmail.com
+358 440 888134

Laura White
Näyttelytoimenjohtaja, VB-Valokuvakeskus,
Laura.white@vb-valokuvakeskus.fi
+358 409 707331

Kuvat

Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.
Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Savonlinnan kaupunki
Savonlinnan kaupunki
Olavinkatu 27
57130 Savonlinna

(015) 527 4000http://www.savonlinna.fi/

Riihisaari on kohtaamispaikka ja näyttelykeskus Savonlinnan keskustassa, Olavinlinnan naapurissa. Riihisaari tarjoaa elämyksiä ja tietoa Saimaan kulttuurihistoriasta ja luonnosta - koko perheelle, ympäri vuoden. Riihisaaressa ovat Savonlinnan maakuntamuseon ja Metsähallituksen näyttelyt sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyinfo. Historiallinen ympäristö ja luonnonkaunis sijainti Saimaan ympäröimänä muodostavat Riihisaaren ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Riihisaari–Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari, 57130 Savonlinna. Avoinna syys-huhtikuussa ti–su klo 10–17, muulloin päivittäin. Asiakaspalvelu, puh. 044 417 4466. www.savonlinna.fi/riihisaari

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Savonlinnan kaupunki

Savonlinnassa tehdään yhteistyötä työvoiman saamiseksi12.10.2018 13:24Tiedote

Savonlinnassa on menossa vahva yritysten ja investointien kasvuvaihe, ja kaupungissa on avoinna satoja työpaikkoja. Savonlinnan kaupunki, Ammattiopisto SAMIedu, SAMI-Palvelut Oy ja Savonlinnan Vuokratalot Oy sekä alueen yritykset suunnittelevat yhteistä rekrytointikampanjaa. Tavoitteena on kouluttaa osaajia räätälöidysti suoraan avoinna oleviin työpaikkoihin. Kaupunkikonserniin kuuluva Savonlinnan Vuokratalot Oy tarjoaa rekrytoiduille vuokravapaita kuukausia.

Sahakuutio suunnittelee investointia Savonlinnaan5.10.2018 08:30Tiedote

Sahakuutio Oy tavoittelee sahaustoiminnan tuotantomäärän kasvattamista yli 30 prosentilla ja suunnittelee 6 miljoonan euron investointia tuotantovälineisiin ja rakennuksiin Savonlinnassa. Kaupunginjohtaja on neuvotellut investoinnin toteuttamisesta mahdollisen tonttijärjestelyn ja siihen liittyvän mahdollisen rahoitusjärjestelyn avulla. Osapuolet allekirjoittivat aiesopimuksen perjantaina 5.10.2018. Kaupunginjohtajan esitykset tontti- ja rahoitusjärjestelyistä menevät teknisen lautakunnan ja elinkeinojaoston päätettäviksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme