Savonlinnan kaupunki

Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia Savonlinnan Riihisaaressa

Jaa

Kamera aseena -näyttely esittelee TK-kuvaaja Pauli Jäniksen ja ilmavoimien valokuvaaja Tuttu Jäniksen sodassa ottamia valokuvia sekä rintamakuvausta valokuvauksen lajina toisen maailmansodan aikana. Näyttelyn valokuvat ovat tiedotustarkoituksiin kuvattuja otoksia ja kuvaajien itselleen kuvaamia yksityiskuvia. Kuvissa näkyy sotatoimia, vapaa-aikaa, vihollisvankeja sekä kansatieteellisiin tarkoituksiin kuvattuja Rukajärven ja Itä-Karjalan maisemia. Monet kuvista ovat tunnettuja sotakuvia, osa ennen julkaisemattomia. Näyttelytekstien kautta katsoja pääsee tutustumaan myös kuvien taustoihin, merkityksiin, kuvaustekniikkaan ja kuvaajan omaan kokemukseen.

Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.
Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.

Erikoista Kamera aseena -näyttelykokonaisuudessa on se, että kaksi ammattikuvaajana toimivaa veljestä toimi yhtä aikaa valokuvaajina rintamalla, jonkin aikaa myös samoissa komennuspaikoissa. Rintamalla oli myös kolmas veljes ja ammattikuvaaja, Lauri Jänis. Hän toimi ilmavoimien upseerina ja valokuvausosaston johtajana, mutta häneltä on säilynyt hyvin vähän kuvia.

Pauli Jänis on taitavana muotokuvaajana tuonut kuvissaan esille sotilaat yksilöinä ja persoonallisuuksina, ja kuvien kautta piirtyy ainutlaatuinen kuva sotilaiden elämästä rintamalla. Pauli saikin ylemmältä taholta jopa kritiikkiä liian taiteellisista kuvista. Hän oli myös kiinnostunut kuvaustekniikasta ja rakensi omia kameroita, mm. kiikarikamera, jossa oli kaitafilmikameraan kiinnitetty kiikari objektiivina, pistoolikamera, jossa kamera oli pistoolin sisällä ja haarakaukoputkikamera, jolla kuvasi vihollisasemia taisteluhaudasta käsin. Kuvauslennoilla käytettiin lentokoneita, joiden lattiassa oli reikä kameraa varten. Objektiivi oli valtava ja filmi hyvin leveää. Suuri filmiruutu mahdollisti tarkemman suurennoksen, jossa maasto ja kohteet näkyivät paremmin. Tuttu Jäniksen tytär Raili Lauritsalo muistaa, miten isä kertoi filmiä kuivatetun heiluttamalla kuin lakanaa, se oli niin leveää.

Talvisodassa puolustusvoimilla oli tiedotustehtäviä hoitava propagandaosasto, ja välirauhan aikana vuonna 1941 perustettiin Saksan mallin mukaiset propagandakomppaniat, joita alettiin kutsua tiedotuskomppanioiksi. Komppanioissa oli kirjeenvaihtajia, valokuvaajia, elokuvaajia, toimittajia, radiomiehiä, oppaita, rintamapiirtäjiä ja teknistä henkilökuntaa. TK-miesten tehtävänä oli päämajan ohjekäskyn mukaan "elävöittää ja kertoa rintaman takaiselle väestölle kirjoitusten, valokuvien ja elokuvien avulla kenttäarmeijan toiminnasta, etulinjan taisteluista ja lepohetkistä sekä saada koko kansa eläytymään armeijan taistelutoimintaan päivittäin ja siten terästämään kansan voitontahtoa".

Tiedotuskomppanioiden oli tämän lisäksi määrä tuottaa propagandamateriaalia ulkomaille levitettäväksi ja viholliseen kohdistettavaksi, julkaista rintamalehtiä ja järjestää omille joukoille viihdykettä, kuten elokuvaesityksiä. Rintamakuvauksen tavoitteena oli suorittaa sotilaallista, sotahistoriallista ja kansatieteellistä kuvausta. Tehtäviin kuului muun muassa Itä-Karjalan kylien kuvaaminen niin, että kuvat todistivat kylien asukkaiden ja suomalaisten välisen sukulaisuuden.

Pauli Jänis kuvasi sota-aiheisia kuvakertomuksia Suomen Kuvalehteen, Hakkapeliittaan ja muihin sanomalehtiin nimimerkillä TK-Jänis. Hän piti yhtenä mieleenpainuvimmista tehtävistään TK-kuvaajana Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheimin vierailun kuvaamisen Rukajärvellä vuonna 1942. Mannerheimille rakennettiin 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi metsästysmaja Lieksajärven rannalle Repolaan. Pauli Jäniksen kuva Mannerheimista saunansa portailla oli kenraali Raappanan mukaan monien Mannerheimin tunteneiden mielestä yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista marskista otetuista kuvista, koska se kuvaa poikkeuksellisen hyvin tämän "vapautunutta, leppoisaa luonnetta". Pauli Jänis itse muistelee metsästysretkeä lehtihaastattelussa:

Tilanteen ollessa rauhallinen oli joukko upseereita eräänä aamuna lähdössä metsästysretkelle metsästysmajan pihalta. Kenraali Raappana oli juuri evännyt Pauli Jäniksen mukaanpääsyn – taikauskoisena miehenä Raappana oli sitä mieltä, että aina kun valokuvaaja on mukana, jäädään myös ilman saalista. Marski itse saapui tuolloin paikalle, hämmästeli moista komentoa ja vaati valokuvaajan mukaan todeten lakonisesti: "Hyvät herrat, eihän pääasia ole saalis vaan metsästäminen." (Warkauden lehti, 1981.)

Jänisten esittely

"Kun Jänis ottaa kuvan, siitä ei tule susj."

Jänisten valokuvaajasuku on ikuistanut itäisen Suomen elämänmenoa usean sukupolven ajan. Suvussa on toiminut kaikkiaan yksitoista ammattikuvaajaa ja valokuvaamoja on ollut seitsemällä paikkakunnalla, tärkeimmät Kuopiossa, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Pauli Jänis (1911–1984) teki laajan uran teollisuuskuvaajana ja sotienjälkeisen jälleenrakennuksen dokumentoijana Varkaudessa. Tuttu Jäniksen (1904–1980) kuvissa näkyy kattava otos paikallishistoriaa Kuopiossa ja ympäristössä. Lauri Jänis (1909–1947) piti valokuvaamoa Savonlinnassa. Matleena Jänis (s.1968) on elokuvaohjaaja ja neljännen polven valokuvaaja.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Matleena Jäniksen toimittama valokuvateos Kuvia Savosta ja maailmalta (SKS), joka esittelee pysähdyttäviä valokuvia ja hykerryttäviä tarinoita Jänisten suvun elämäntyöstä yli sadan vuoden ajalta. Yksi kirjan luvuista käsittelee rintamavalokuvausta.

Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia 15.6.–26.8.2018, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari – Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Avoinna päivittäin klo 1017. www.savonlinna.fi/riihisaari

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matleena Jänis
matleena.janis@gmail.com
+358 440 888134

Laura White
Näyttelytoimenjohtaja, VB-Valokuvakeskus,
Laura.white@vb-valokuvakeskus.fi
+358 409 707331

Kuvat

Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.
Kuvassa vasemmalta kenraali Erkki Raappana, marsalkka Mannerheim, kenraali Aksel Fredrik Airo ja elokuvaaja Kalevi Lavola. 9.9.1942. Kuva: Pauli Jänis, SA-kuva.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Savonlinnan kaupunki
Savonlinnan kaupunki
Olavinkatu 27
57130 Savonlinna

(015) 527 4000http://www.savonlinna.fi/

Riihisaari on kohtaamispaikka ja näyttelykeskus Savonlinnan keskustassa, Olavinlinnan naapurissa. Riihisaari tarjoaa elämyksiä ja tietoa Saimaan kulttuurihistoriasta ja luonnosta - koko perheelle, ympäri vuoden. Riihisaaressa ovat Savonlinnan maakuntamuseon ja Metsähallituksen näyttelyt sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyinfo. Historiallinen ympäristö ja luonnonkaunis sijainti Saimaan ympäröimänä muodostavat Riihisaaren ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Riihisaari–Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari, 57130 Savonlinna. Avoinna syys-huhtikuussa ti–su klo 10–17, muulloin päivittäin. Asiakaspalvelu, puh. 044 417 4466. www.savonlinna.fi/riihisaari

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Savonlinnan kaupunki

Mullankaivajat Saimaalla – koululaiset arkeologeina17.4.2019 10:32:18 EESTTiedote

Mullankaivajat Saimaalla –hanke innosti Savonlinnan seudun sadat koululaiset arkeologian maailmaan sekä mahdollisti esihistoriallisen näyttelyn toteuttamisen. Arkeologian ja historian tutkimukseen sekä kotiseutunsa kulttuuriperinnön taltiointiin osallistui hankkeen kautta yhteensä noin 300 lasta ja nuorta Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun kouluista. Hyvä työ palkittiin ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke sai myös jatkoa.

EMBARGO 1.4.2019 KLO 00:01. Savonlinnan kaupunki palkkaa viisi norpankouluttajaa1.4.2019 00:01:00 EESTTiedote

Savonlinnan kaupunki vastaa matkailuväen toiveisiin palkkaamalla viisi osavuotista norpankouluttajaa. Töitä on tarjolla kokopäiväisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tehtäviin annetaan kolme viikkoa kestävä täsmäkoulutus, josta vastaa Ammattiopisto SAMIedu yhteistyössä Miamin yliopiston (University of Miami) kanssa. Miamin yliopisto on erikoistunut mm. delfiinien ja haikalojen tutkimiseen.

Argus Spectrum Internationalin tehdas sijoittuu Teknologiakeskus Elektroniaan20.3.2019 09:09:03 EETTiedote

Kansainvälinen korkean teknologian palonsuojatuotteiden ja varhaisen varoituksen järjestelmien valmistaja Argus Spectrum International on solminut vuokrasopimuksen, jolla se sijoittuu Savonlinnan kaupungin omistamaan Teknologiakeskus Elektroniaan huhtikuun alusta lähtien. Yhtiö vuokrasi 1000 m² suuruisen toimitilan ja aikoo investoida tuotantotilojensa perustamiseen 2-3 miljoonaa euroa. Teknologiakeskus Elektronian tilat on räätälöity palvelemaan erityisesti elektroniikka-alaa. Siellä sijaitsee entuudestaan mm. elektroniikan testilaboratorio ja yksi elektroniikka-alan yritys.

Barbie juhlii kuusikymppisiään Savonlinnan Riihisaaressa5.3.2019 08:39:06 EETTiedote

Barbie-nukke esiteltiin 9.3.1959 New Yorkin lelumessuilla. Barbie on monelle sukupolvelle tuttu, ja edelleenkin tämä 60-vuotias ajaton kaunotar on voimissaan eri puolilla maailmaa. Barbie ei ole tavanomainen lelu, sillä se on seurannut aikaansa sekä kuvastanut kulttuurin muutoksia ja muodin virtauksia. Savonlinnan Riihisaaressa lauantaina 9.3. avautuvassa Barbie 60 vuotta –näyttelyssä on esillä yli 300 Barbie-nukkea 1960-luvulta nykypäiviin. Näyttelyn on tuottanut Savonlinnan maakuntamuseo.

Argus Spectrum Internationalin tehdas Savonlinnaan4.3.2019 11:04:38 EETTiedote

Kansainvälinen korkean teknologian palonsuojatuotteiden ja varhaisen varoituksen järjestelmien valmistaja Argus Spectrum International, ASI Oy Ltd tulee sijoittumaan kaupungin omistamaan Teknologiakeskus Elektroniaan. Kaupunginjohtaja Janne Laine allekirjoitti yhteistyösopimuksen yrityksen sijoittumisesta Savonlinnaan. Yhtiö investoi tuotantotilojen perustamiseen 2-3 M€. Tuotannollisen toiminnan on tarkoitus alkaa vuonna 2019. Yrityksen tavoitteena on laajentaa tuotantoa siten, että Savonlinnassa tarvitaan noin 100 uutta työntekijää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme