Raittiuden Ystävät ry

Kannanotto: Alkoholilakikeskusteluun lisänäkökulmia

Jaa

Uuden alkoholilain vaikutuksista kuluneen vuoden aikana on taitettu peistä poikkeuksellisen voimakkaasti jo viime viikkoina. Lain vaikutuksia ei voi kuitenkaan osoittaa tarkemmin ennen kuin on saatu varmaa tilastotietoa kulutustilastoista ja kansalaisten mahdollisista käyttäytymismuutoksista. Tällä hetkellä tiedossa ovat vain riippumattomien laitosten eli Valviran ja THL:n tuoreet tilastot. Valvira kerää alkoholin tilastoidun eli kotimaisen myynnin tiedot ja THL seuraa alkoholin kokonaiskulutusta, joka sisältää tilastoidun kulutuksen lisäksi tilastoimattoman kulutuksen eli pääosin matkustajatuonnin.

Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kirjoitti mielenkiintoisen ja runsaasti tutkittua tietoa sisältävän, joskin ilmeisen tendenssimäisen artikkelin otsikolla: Selitäpä tämä, THL (HS 25.11.2018). Kirjoitukseen vastasi THL:n pääjohtaja Juhani Eskola Mielipide-palstalla (HS 27.11.2018). Asiaa käsitteli myös professori, kansanedustaja Pekka Puska Suomen Kuvalehdessä nro 43 viime viikolla.

Toimittaja Junkkarin ansiokas kirjoitus sisälsi joitakin selkeitä virhetulkintoja ja toisaalta siitä puuttui kansanterveyden puolesta taistelevien korostamia tosiasioita. Junkkari otsikoi: ”THL:n arvio meni pieleen. Johdettiinko meitä harhaan?” Kuten kirjoituksessa haastateltu tutkimusprofessori Pia Mäkelä toteaa: ”THL ei tehnyt ennakkoarviota alkoholin vuoden 2018 kulutuksesta, vaan lain itsenäisestä vaikutuksesta.” Toimittaja ei ottanut tätä huomioon, koska terävin kärki kritiikiltä olisi menetetty sen myötä. Kuten pääjohtaja Eskola vastauksessaan toteaa, alkoholinkulutus on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2 % vuodessa. Tänä vuonna se on kuitenkin noussut tammi-elokuussa 1.1 %. Kun siihen lisätään odotettavissa ollut kulutuksen lasku 2 %, saadaan tulokseksi 3.1 %. Tämä tulos ei paljoakaan eroa THL:n arvioimasta 4 % noususta!

Toimittaja Junkkari kertoo kirjoituksessaan myös aivan oikein, että Päivittäistavarakauppa teetti ennen alkoholilakipäätöksiä Taloustutkimuksella arvion lain vaikutuksista mm. vahvojen oluiden myyntiin. Tutkimuksen tulokseksi ilmoitettiin, että vahvojen oluiden hinta tulisi putoamaan enimmillään 38 % Alkon hintoja edullisemmaksi. 50-vuotisen tutkijaurani myötä kiinnitän tarkasti huomiota tutkimuslaitoksen ja tutkimuksen tilaajan suhteisiin. Esim. kansainvälisillä tupakkafirmoilla on omien säätiöidensä tukemia tutkimuslaitoksia. Herää kysymys, voiko tutkimuksen maksajan rooli vaikuttaa hyvinkin tehdyn tutkimuksen tuloksiin? Kysyn myös, miten paljon tieto vahvojen oluiden ennakoidusta valtavavasta halpenemisesta mahdollisesti vaikutti kansan ja sitä kautta heidän edustajiensa päätöksentekoon uutta alkoholilakia säädettäessä.

Toimittaja Junkkari toteaa myös: ”Alkoholilaki herättää intohimoja. Kyse ei ole vain oluen saatavuudesta vaan jostain laajemmasta: ideologisesta taistelusta liberaalin ajattelun ja valtiojohtoisen holhousmentaliteetin välillä.” Tätä näkökantaa varsinkin päivittäistavarakauppa ja muut alkoholitoimijat ovat tyrkyttäneet väsymykseen asti. Olisi opittava ”eurooppalainen juomakulttuuri”, vaikka sellaista ei ole olemassa! Etelä- ja Keski-Euroopan maiden juomakulttuurit ovat tunnetusti hyvin erilaisia keskenään.

Sen sijaan kansalaiset voisivat ajatella paljon kovempaa taistelua, esim. seuraavaa skenaariota: Kun alkoholitoimijat ovat saaneet propagandallaan maaperän riittävän möyheäksi, siirretään miedot viinit päivittäistavarakauppoihin ja kioskeihin. Tästä seuraisi Alkon alasajo ja monopolin menetys. Tämän muutoksen myötä puolet Alkon myymästä litravolyymista siirtyisi 350 myyntipisteen sijasta yli 5000 myyntipisteeseen. Monopolin menetyksen myötä myös väkevät viinat seuraisivat perässä ”maitokauppoihin”. On selvää, että Alkon 1100 miljoonan euron liikevaihto kelpaisi hyvänä lisänä näille kaupoille ja kioskeille. Tuskin yli 40 miljoonan euron liikevoiton vastaanottamistakaan kaupoissa tai kioskeissa vastustettaisiin.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että edelleen 85 % suomalaisista vastustaa viinan myymistä päivittäistavarakaupoissa. On myös huomattava, että Alko on hoitanut tehtävänsä viime vuosina erittäin vastuullisesti, mm. pari vuotta sitten se äänestettiin parhaaksi työantajaksi ja tänä vuonna Vuoden Raittiusteko -tunnustus myönnettiin Alkolle sen tuottamasta aikuisille tarkoitetusta Lydia-mobiilipelistä. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto on itse todennut, että heidän seuraava tavoitteensa on viinien tuominen ruokakauppaan eli kuvatun skenaarion toteutuminen on mahdollista, jos kansa, kansanterveyden puolustajat ja alan asiantuntijat eivät pysty torjumaan alkoholitoimijoiden voimakasta ja laajaa lobbausta.

Professori Pekka Puskan sanoin: ”Siitä riippumatta, miten kehitys jatkuu, meillä on kaikki syyt jatkaa hyvää alkoholipolitiikkaa. Alkoholi on niin meillä kuin muuallakin iso kansanterveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma. Hyvä työ vaatii sekä monitahoista valistusta että tätä tukevaa järkevää alkoholipolitiikkaa.”

Kuusistossa 4.12.2018

Martti Vastamäki, professori, käsikirurgian dosentti

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Tietoja julkaisijasta

Raittiuden Ystävät ry
Raittiuden Ystävät ry
Annankatu 29 A 9
00100 Helsinki

040 455 4355http://www.raitis.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Raittiuden Ystävät ry

Kampanjen En nykter jul för barnens skull 2018: Föräldrarnas missbruk ofta en bakgrundsfaktor till livslånga problem hos barn och unga27.11.2018 08:30Tiedote

Ju oftare och ju mer berusningsinriktat finländska unga och medelålders vuxna dricker alkohol, desto mer tillåtande förhåller de sig till att barn är närvarande när det sker. Trots att föräldrarnas attityd gentemot alkohol har stramats åt något, har det blivit allt vanligare att barn är närvarande tillsammans med berusade vuxna under de senaste åren. Dessutom har alkoholbruket flyttat i allt högre grad till hemmen under de senaste årtiondena, vilket ökar alkoholbruket när barn är närvarande. I dag är hemmet det vanligaste stället där finländarna dricker. Den här informationen publicerades i höst av Institutet för hälsa och välfärd THL i rapporten Näin Suomi juo (på finska).

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2018: Vanhempien päihteidenkäyttö on usein lasten ja nuorten koko elämän jatkuvien ongelmien taustalla27.11.2018 08:30Tiedote

Mitä enemmän ja humalahakuisemmin suomalaiset nuoret aikuiset ja keski-ikäiset juovat alkoholia, sitä sallivammin he suhtautuvat siihen, että lapsia on samassa tilanteessa läsnä. Vaikka vanhempien alkoholiasenteet ovat hieman tiukentuneet, ovat siitä huolimatta humalatilanteet lasten seurassa lisääntyneet viime vuosina. Alkoholinkäyttö on lisäksi viime vuosikymmeninä siirtynyt entistä enemmän koteihin, mikä lisää lasten seurassa tapahtuvaa juomista. Koti on tällä hetkellä suomalaisten yleisin juomapaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tiedot tänä syksynä ilmestyneessä Näin Suomi juo -tutkimusraportissaan.

Nykter – solklart! Unga ska skyddas för den friare alkoholförsäljningen och för skador till följd av alkohol och droger15.5.2018 06:26Tiedote

Enligt skolhälsoundersökningen 2017 har andelen ungdomar som inte använder alkohol ökat sedan 2015. Inom yrkesutbildningen är andelen helnyktra ungdomar lägre än i gymnasierna. Däremot har andelen ungdomar inom yrkesutbildningen som dricker alkohol varje vecka ökat en aning i jämförelse med tidigare. Resultaten i enkäten vittnar om en förändring i användningen av alkohol och dryckesvanor. Andelen helnyktra ungdomar ökar, medan de ungdomar som använder alkohol tyvärr ofta gör det i berusningssyfte och regelbundet.

Raittiusväki huolissaan Alkon monopolin murtamisyrityksistä7.5.2018 09:18Tiedote

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus, sillä maailmanlaajuisestikin alkoholinkäytön terveyshaitat ylittävät työikäisessä väestössä esimerkiksi tupakoinnin ja liikalihavuuden aiheuttamat haitat. Alkoholin kulutus Suomessa on Pohjoismaiden huippua, yli 10 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaistamme kohti. Kulutusta on onneksi saatu vähenemään maltillisilla veronkorotuksilla viimeisten viiden vuoden aikana, jolloin se oli huipussaan reilusti yli 12 litraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme