Kannanotto: Sote-uudistuksen tavoitteet edellyttävät riittäviä ravitsemusterapiaresursseja

Vähäisetkään ravitsemusterapiapalvelut eivät ole kaikkien saatavilla. Noin 2 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan ravitsemusterapeuttien vakansseja. Näin pienet ja alueellisesti epätasa-arvoiset resurssit eivät mahdollista ravitsemushoidon osalta sote-uudistuksen keskeistä tavoitetta turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille hyvinvointialueella asuville. Tavoitteiden saavuttamiseksi ravitsemusterapiaresurssien tulisi olla moninkertaiset nykyiseen verrattuna.

Aliresursoinnin vuoksi ravitsemushoidon mahdollisuudet myös moniammatillisessa terveyden edistämistyössä ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Sote-uudistuksen toinen keskeinen tavoite, painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ei ravitsemusterveyden osalta täyty, jollei ravitsemusterapeuttien määrää saada lisättyä.

Nykyresursseilla ravitsemusterapialla ei pystytä auttamaan kuin murto-osaa tarvitsijoista. Laadukas ja oikea-aikainen ravitsemushoito olisi keskeinen osa sairauksien kustannustehokasta hoitoa ja ehkäisyä. Nykytilanne ei tue sote-uudistuksen kolmattakaan keskeistä tavoitetta, kustannusten kasvun hillintää.
Väkilukuun suhteutettuna tämänhetkiset perusterveydenhuollon ravitsemusterapiaresurssit tarkoittavat yhtä ravitsemusterapeuttia noin 80 000 asukasta kohti. Tulokselliseen toimintaan – myös sote-tavoitteiden osalta - tarvittaisiin vähintään yksi perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutti 20 000 asukasta kohti.

Resurssien vankentamisesta monia hyötyjä

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden korjata nykyisen terveydenhuollon heikkouksia. Työikäisiä laillistettuja ravitsemusterapeutteja on Valviran rekisterissä yli 600 – osaavaa työvoimaa siis löytyisi. Nyt tarvitaan hyvinvointialueiden tahtotilaa heidän palkkaamiseensa, jotta alueiden ravitsemusterapiaresurssit vastaavat tarvetta ja jotta sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita voidaan tukea myös osaavan ravitsemushoidon keinoin. Tästä hyötyvät kaikki: kuntalaiset kohenevana kansanterveytenä ja siitä ajan myötä saatavina kustannussäästöinä, potilaat asiantuntevana ravitsemushoitona ja -ohjauksena ja terveydenhuollon muut ammattilaiset ravitsemuksen koulutus- ja konsultaatioapuna.

Palvelurakennetta muutettaessa ravitsemusterapeutit ovat myös oman erityisalansa johtavia asiantuntijoita, joilla on parhaat edellytykset alueen ravitsemushoidon organisointiin ja ravitsemushoidon kokonaisuuden hallintaan, jossa huomioidaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen että sairauksien vaatima ravitsemushoito.

Liitteenä kuva: ”Ravitsemusterapiaresurssit suhteutettuna kuntien väestöpohjaan” PDF- ja jpg-muodoissa.